Pressmeddelanden 2014

Hämeessä pintavedet vähän tavanomaista alempana, pohjavettä tarvittaisiin lisää (Hämeen ELY-keskus)

Lokakuun loppupuolen kylmä sääjakso hidasti pintavesien vedenkorkeuksien nousua, kun maanpinta jäätyi ja valunnat pienenivät. Nyt sateet ja lämmin sää lisäävät vesimääriä ensin pienissä joissa ja sitten viiveellä järvissä. Yleisesti vedenkorkeus on vähän lokakuun lopun tavanomaisten lukemien alapuolella eikä tulvimisen vaaraa ole. Pohjavedenpinnat eivät ole vielä nousseet, mutta lasku on taittunut ja tilanne hitaasti parantumassa.  

Päijät-Hämeessä Hartolan Jääsjärven vedenkorkeus on ajankohdan keskiarvotasolla. Jääsjärvestä virtaa vettä Tainionvirtaan noin 80 % siitä, mitä normaalisti lokakuun lopulla. Virtaama on nyt noin 8 kuutiometriä vettä sekunnissa. Heinolan Ala-Rievelin vedenkorkeus on selvästi eli 20 cm alle pitkän aikavälin keskiarvon. Päijänteessä vedenpinta on Padasjoella 20 cm alle ajankohdan keskiarvon. Kalkkistenkosken kautta vettä on virrannut Päijänteestä vain noin 60 % keskimääräisestä, ja virtaama on nyt noin 140 m³/s.  Kalkkistenkosken alapuolisessa Ruotsalaisessa vesi on säännöstelyn vuoksi yli 30 cm tavanomaisten arvojen yläpuolella. Lahden Vesijärvessä vedenkorkeus on ollut toukokuusta lähtien lähellä pitkän ajan keskiarvoja ja on tällä hetkellä kymmenkunta senttimetriä tavanomaista alempana. Orimattilan Mallusjärvessä vesi on tavanomaisella lokakuun lopun tasolla. Padasjoen Vesijaon vedenkorkeus on 10 cm ajankohdan keskiarvoa alempana.

Kanta-Hämeessä Hauhon reitillä Iso-Roineveden vedenkorkeus on jatkanut heinäkuussa alkanutta laskuaan ja on nyt 20 cm alle keskitason. Hämeenlinnan Lammin Pääjärvessä vedenkorkeus on 10 cm alle ajankohdan tavanomaisen lukeman. Janakkalan Kernaalanjärven vedenpinta on jo kesäkuusta pysytellyt keskiarvolukemissa, ja tällä hetkellä vedenkorkeus on noin 10 cm alle keskiarvon kuten myös Vanajavedessä Hämeenlinnan kohdalla. Hämeenlinnan Kalvolan Äimäjärvessä vesi on samoin noin 10 cm alle ajankohdan tavanomaisten lukemien. Tammelan Liesjärvessä ja Pyhäjärvessä vedenkorkeus lähti laskuun elokuun lopulla, ja nyt molemmissa järvissä vesi on noin 10 cm alle keskiarvotason. Liesjärvestä purkautuu noin puolet ajankohdan tavanomaisesta vesimäärästä eli noin 0,5 m³/s Turpoonjokeen ja Pyhäjärvestä Loimijokeen noin 40 % keskiarvomäärästä eli 2 m³/s.

Pohjavedenpinnat ovat vielä alhaalla

Pohjavedenpinnat ovat olleet Hämeessä laskussa alkuvuodesta lähtien. Esimerkiksi Lopen ja Tammelan rajalla sijaitsevalla Pernunnummen seuranta-asemalla pohjavedenpinnat ovat laskeneet helmikuusta lähes 30 senttimetriä ja Lammin Tullinkankaalla yli 60 senttimetriä. Pohjavedenpinnat ovat 10−50 senttimetriä ajankohdan keskimääräisen tason alapuolella. Pohjavedenpintojen lasku on nyt loppunut, ja maahan satava vesi pääsee muodostamaan pohjavettä. Ennen maan routaantumista pitäisi sataa runsaasti vettä, jotta vältyttäisiin talven aikana kaivojen kuivumiselta.

 Lisätietoja

Yksikön päällikkö Harri Mäkelä, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 207

Hydrogeologi Petri Siiro (pohjavedet), Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 230

Tiedotus

Riitta Turunen, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 173