Pressmeddelanden 2014

Kasvatuskassin järvilohet vapautetaan Puulan muikkuvesille 30.5. (Etelä-Savon ELY-keskus)

Huhti-toukokuun ajan noin kuuden metrin syvyisessä, Puulassa sijaitsevassa kasvatusaltaassa eli kasvatuskassissa ruokitut ja kasvatetut järvilohenpoikaset vapautetaan lihomaan Puulan muikkuvesille 30.5.2014. Poikasten vapautuspaikka on Kangasniemen Simpiänniemi.

Kassikasvatuksen tarkoituksena on kitkeä järvilohen poikasten luontainen vaellusvietti ennen niiden vapauttamista. Tutkimusten mukaan veden lämmetessä yli + 12 asteen, 2-vuotiaat poikaset eivät vapauduttuaan lähdekään enää vaeltamaan yhtä aktiivisesti, vaan jäävät syömään alueelle jossa on runsaat muikkukannat. Vastaavaa istutusmenetelmää kokeiltiin viime vuonna ja tulokset olivat lupaavia. Laajamittaisemmin viivästettyä istutusta tehtiin Puulalla yli 20 vuotta sitten, jolloin kalastajien mukaan saaliit olivat parempia kuin viime vuosina.

Lohikaloja istutettiin 40 000 eurolla

Puulan kalastusalueen osakaskuntien lohikalojen istutukset maksoivat noin 40 000 euroa. Kaikki järvilohen poikaset istutettiin kasvatuskassin kautta viivästettynä istutuksena. Yhteensä järvilohia istutettiin 6 200 kpl joiden arvo oli noin 14 000 euroa. Toukokuussa istutettiin lisäksi nieriää 8 500 eurolla, yhteensä lähes 3 000 kpl. Aikaisemmasta poiketen tänä vuonna järvitaimenen istutuksissa suosittiin kolmevuotiaita poikasia, joiden paino oli yli 500 grammaa istutushetkellä. Lisäksi istutettiin kahden vuoden ikäisiä järvitaimenen poikasia. Yhteensä järvitaimenen istutuksiin käytettiin 18 000 euroa, yhteensä noin 4 800 kpl. Puulaveteen istutettiin yhteensä lohikalan poikasia noin 14 000 kpl. Rahallinen panostus on mittava, mutta määrä on hieman pienempi kuin aikaisempina vuosina. Syynä on se, että tänä keväänä 2-vuotiaat poikaset on hankittu suurempina ja taimenen istutuksessa on suosittu kolmen vuoden ikäisiä, jo yli 500 g painoisia istukkaita.  

Kalastajalla vastuu vetovoimaisista kalakannoista

Moni kalanpoikanen joutuu petojen suuhun tai kuolee muista syistä ennen alamitan saavuttamista. Pienten poikasten havaitseminen varsinkin alkukesällä on vaikeaa vetouistelussa. Jokainen kalastaja voi osallistua parempien kalasaaliiden kehittämiseen vähentämällä vieheiden ja koukkujen määrää sekä tarkistamalla vieheet riittävän useasti. Näin vähennetään poikasten vioittumista ja kuolleisuutta viehekalastuksessa. Kalastusalueen ja osakaskuntien päätökset verkkokalastuksesta, rajoitukset pinta- ja välivesiverkoille sekä syys- ja syvännekalastukseen lisäävät poikasten selviytymistä vähintään 60 cm:n kokoon. Itä-Puulan – Korpijärven osakaskunta teki ensimmäisenä Suomessa päätöksen rajoittaa 36 - 79 mm verkkojen käyttöä syyskalastuksessa. Syyskalastuksessa alamittaisia lohikaloja jää runsaasti saaliiksi muun kalastuksen yhteydessä. Tämän vuoksi syksyllä tulisi kalastaa alle 36 mm verkoilla muikkua, siikaa ja ahventa tai vähintään 80 mm verkoilla lohikaloja. 

Ilmoita merkitystä järvitaimenesta ja –lohesta!

Kalastajien toivotaan ilmoittavan tietoja merkityistä järvitaimenista ja –lohista. Merkityn kalan tunnistaa selkäevässä olevasta muovisesta merkkitikusta, jossa on kirjain-numerosarja. Tietoja voi ilmoittaa www.rktl.fi > merkintätutkimukset, kalastajalle maksetaan viiden euron palkkio. Menetelmien kehittäminen liittyy EU:n osarahoitteiseen kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishankkeeseen, missä pyritään kehittämään muun muassa istutusmenetelmiä ja vetovoimaisia kalastettavia kalakantoja. Hanke on rahoittanut Puulan kalastusalueelle kasvatuskassin hankinnan, osakaskunnat hoitavat kalojen hankinnan ja ruokinnan.

Järvilohet vapautetaan kasvatuskassista 30.5.2014 Kangasniemen Simpiänniemestä, jolloin tiedotusvälineillä on mahdollisuus tehdä juttua paikan päällä. Kokoontuminen 30.5. klo 9.00 Kangasniemen Käräjäniemen venesatamaan.

Lisätietoja:

Puulan kalastusalue, hallituksen jäsen Eero Hölttä. p. 0500 251 902
Puulan kalastusalue, hallituksen jäsen Jorma Kuitunen p. 0400 343 509
Etelä-Savon ELY-keskus, Projektipäällikkö Teemu Hentinen p. 0400  623 207