- Aktuellt
- Kungörelser och anmälningar
- Allmän anmälan om flyttning av fordon som lämnats på landsväg
- Planering av statens trafikleder - kungörelser
- De kungörelser, offentliga delgivningar och beslut inom ansvarsområdet för miljö och naturresurser som är riksomfattande eller omfattar flera regioner
- Jobba hos oss
- RSS-feed
- Evenemang och utbildningar
- Anbudsförfrågningar och projektutlysningar
- Pressmeddelanden
- Tiedotteet 2021
- Pressmeddelanden 2020
- Pressmeddelanden 2019
- Pressmeddelanden 2018
- Pressmeddelanden 2017
- Pressmeddelanden 2016
- Pressmeddelanden 2015
- Pressmeddelanden 2014
- Pressmeddelanden 2013
- Pressmeddelanden arkiv
- Beställ meddelanden
- Aktuellt
- Nyheter 2024
- Nyheter 2023
- Nyheter 2022
- Nyheter 2021
- Nyheter 2020
- Nyheter 2019
- Nyheter 2018
- Nyheter 2017
- Nyheter 2016
- Nyheter 2015
- Nyheter 2014
- Nyheter 2013
- Nyhetsbrev
- Kommunikation
Pressmeddelanden 2014
Pohjois-Karjalan elinkeinoelämässä ja työllisyydessä kaksijakoiset näkymät (Pohjois-Karjalan ELY-keskus)
Pohjois-Karjalan alue- ja seututason toimijat arvioivat, että alueen elinkeinoelämän, yritystoiminnan ja työllisyyden suhteen kokonaistilanne pysyy lähikuukausina suurin piirtein nykyisellään. Kehitys on kuitenkin hyvin kaksijakoinen: yhtäältä maakuntaan on tiedossa mittava määrä yritysinvestointeja, ja myös työllisyyden kehitys on ollut muuta maata parempaa. Toisaalta kiristyneet suhteet EU:n ja Venäjän välillä pakotteineen ja vastapakotteineen sekä erityisesti Suomen ja EU-alueen taantuma vaikuttavat myös Pohjois-Karjalan elinkeinoelämän kehitykseen kielteisesti.
Osana puolivuosittain tehtyä valtakunnallista alueelliset kehitysnäkymät -arviointia Pohjois-Karjalan alue- ja seututason toimijat[1] arvioivat ELY-keskuksen johdolla 17. kerran elinkeinoelämän ja työllisyyden näkymiä seuraavan 6 kuukauden ja vuoden tähtäimellä. Pohjois-Karjalan yleistilannetta sävyttää nyt kaksijakoisuus: Maakuntaan on syntymässä 1 - 2 vuoden sisällä merkittävä määrä uusia yritysinvestointeja, yksistään ELY-keskuksen tukemissa yrityshankkeissa yhteensä 100 miljoonan euron edestä, joiden hankkeiden arvioidaan tuovan noin 600 uutta työpaikkaa ja vastaavan määrän välillisiä palvelualan työpaikkoja.
Vastaavasti työttömien määrä on Pohjois-Karjalassa laskenut vuoden takaisesta määrästä ainoana ELY-keskusalueena koko maassa. Sama tilanne on myös pitkäaikaistyöttömien osalta. Silti korkean työttömyyden vähentäminen on edelleen maakunnan suurimpia haasteita, vaikka Pohjois-Karjalan työttömyysaste (16,9 % heinäkuussa 2014) onkin nyt vasta neljänneksi suurin kaikista alueista. Haastetta korostaa uhka työllisyyden parantamiseen käytettävissä olevien määrärahojen vähenemisestä jatkossa. Samoin tehtävää riittää myös Pohjois-Karjalan alhaisen työllisyysasteen (60,9 % v. 2013) nostamisessa edes Itä-Suomen keskimääräiselle tasolle, johon on kirittävää jopa 3 - 4 prosenttiyksikön verran. Toisaalta kiristyneet suhteet EU:n ja Venäjän välillä pakotteineen ja vastapakotteineen sekä taloudellinen taantuma vaikuttavat myös Pohjois-Karjalaan.
Joensuun seudulla korostuu tarve yritysten kilpailukyvyn parantamiseen sekä kaupan ja palvelualojen kehityksen pitämiseen hyvällä tasolla venäläisten matkailijoiden määrän vähentymisestä huolimatta. Lisäksi lentoliikenteen kehittäminen Joensuussa on hyvin tärkeätä mm. valmisteilla olevaan lentoliikennestrategiaan liittyen. Pielisen Karjalassa haasteita kohdistuu erityisesti väestön ikärakenteen vinoutumisen vaikutuksiin ja sitä kautta osaavan työvoiman saatavuuteen. Keski-Karjalassa on paljon tehtävää väestörakenteen vinoutumisen ohella erityisesti Venäjän läheisyyden hyödyntämisessä ja yritysten kilpailukyvyn parantamisessa.
Maaseutualueilla maatilojen investoinnit keskittyvät entistä suurempiin yksiköihin maito- ja nautatiloille. Venäjän asettama vientikielto maitotaloustuotteille luo vakavan uhkan maitosektorin viime vuosien hyvälle kehitykselle jalostuslaitoksissa ja myös maatiloilla. Myönteistä maatilatalouden tulevaisuuden kannalta on se, että sukupolvenvaihdosten määrä on selkeästi lisääntymässä. Myös maaseutuyrittäminen on monipuolistunut. Maaseudun tietoliikenneyhteyksien rakentaminen on ollut Pohjois-Karjalassa vilkasta. Metsätaloudessa puuntarjonnan odotetaan pysyvän syksyllä korkeana, ja puun kysyntä on kasvamassa lähialueilla. Sen sijaan energiapuun kysyntä on ollut odotettua laimeampaa, mutta pidemmällä aikavälillä senkin oletetaan kasvavan.
Yritystoimintaan liittyvissä ympäristöasioissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia eikä niitä ole nähtävissäkään. Viemäriverkostoissa on saneerausvelkaa, joka pahimmillaan voi tulla rajoittavaksi tekijäksi esim. teollisuuden laajentaessa toimintaansa. Typenpoiston toteuttaminen Kuhasalon jätevedenpuhdistamolla edellyttäisi merkittäviä investointeja, jotka heijastuisivat lisäkustannuksina myös alueen elintarviketeollisuuteen.
Pohjois-Karjala |
Tilanne nyt verrattuna vuoden takaiseen |
Tilanne 6 kk kuluttua verrattuna nykyhetkeen |
Tilanne 12 kk kuluttua verrattuna nykyhetkeen |
Elinkeinoelämä ja yritystoiminta |
0 |
0 |
0 |
Työttömyyden määrä ja rakenne |
0 |
0 |
0 |
Arviointiasteikko: (++) paljon parempi, (+) parempi, (0) ennallaan, (-) heikompi, (--) paljon heikompi |
Lisätietoja
Johtaja Ritva Saarelainen, puh. 0295 026 168
Strategiapäällikkö Pekka Myllynen, puh. 0295 026 082
[email protected]
[1] Pohjois-Karjalan ELY-keskus ja TE-toimisto, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Finnvera Oyj:n Joensuun aluekonttori, Pohjois-Karjalan kauppakamari, Pohjois-Karjalan Yrittäjät, Itä-Suomen yliopisto, Joensuun Tiedepuisto, Karelia-ammattikorkeakoulu, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, Suomen metsäkeskus Pohjois-Karjala sekä seudulliset elinkeinoyhtiöt (Josek Oy, Keti Oy ja Pikes Oy).
- Publiceringsdatum
- 2014-09-18