- Aktuellt
- Kungörelser och anmälningar
- Allmän anmälan om flyttning av fordon som lämnats på landsväg
- Planering av statens trafikleder - kungörelser
- De kungörelser, offentliga delgivningar och beslut inom ansvarsområdet för miljö och naturresurser som är riksomfattande eller omfattar flera regioner
- Jobba hos oss
- RSS-feed
- Evenemang och utbildningar
- Anbudsförfrågningar och projektutlysningar
- Pressmeddelanden
- Tiedotteet 2021
- Pressmeddelanden 2020
- Pressmeddelanden 2019
- Pressmeddelanden 2018
- Pressmeddelanden 2017
- Pressmeddelanden 2016
- Pressmeddelanden 2015
- Pressmeddelanden 2014
- Pressmeddelanden 2013
- Pressmeddelanden arkiv
- Beställ meddelanden
- Aktuellt
- Nyheter 2024
- Nyheter 2023
- Nyheter 2022
- Nyheter 2021
- Nyheter 2020
- Nyheter 2019
- Nyheter 2018
- Nyheter 2017
- Nyheter 2016
- Nyheter 2015
- Nyheter 2014
- Nyheter 2013
- Nyhetsbrev
- Kommunikation
Pressmeddelanden 2014
Valtakunnallinen leväseuranta alkoi Hämeessä (Hämeen ELY-keskus)
Valtakunnallinen leväseuranta alkoi 2.6 ja päättyy syyskuun lopussa. Viikoittaiset levähavainnot tehdään ja tallennetaan Järviwiki -verkkopalveluun tiistaisin tai keskiviikkoisin. Seurannan ensimmäisellä viikolla yhdelläkään Hämeen seurantapaikalla ei havaittu sinilevää.
Havaintopaikkoihin kaksi muutosta
Hämeen havaintopaikkoihin on viime vuodesta tullut kaksi muutosta. Asikkalassa Vesijärven Pirppulan uimaranta on jäänyt seurannasta pois ja Hattulassa Lehijärvellä havainnointi tapahtuu eri paikassa kuin aiemmin. Paikka on siirretty Sattulaan järven etelärannalle. Yhteensä Hämeessä on 18 seurantapaikkaa. Niistä useimmat ovat yleisiä uimarantoja. Lista havaintopaikoista ja viikoittainen levätilanne kullakin paikalla ovat nähtävillä Järviwikissä.
Levähavainnoitsijoina toimivat lähinnä kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset. He käyvät viikoittain samoilla havaintopaikoilla ja arvioivat silmämääräisesti levien runsauden. Jos levää on runsaasti tai erittäin runsaasti, otetaan havaintopaikalta näyte.
Suomen ympäristökeskus laatii viikolta 23 alkaen viikkokatsauksen ja kartan koko valtakunnan levätilanteesta. Valtakunnalliset leväkatsaukset julkaistaan torstaisin kello 13:een mennessä ympäristöhallinnon www-sivuilla. Hämeen ELY-keskuksen alueen havainnointipaikkojen levätilannetta voi seurata viikoittain päivitettävältä levätilannekartalta. Lisäksi Hämeen Ely-keskus tiedottaa tarpeen ja harkintansa mukaan oman alueensa levähavainnoista. Katsaukset löytyvät Hämeen ELY-keskuksen verkkosivuilta (linkki alla).
Sinilevät alkukesällä pinnan alla
Sinileviä on järvivesissä keväästä asti, vaikka niitä ei silloin, eikä vielä alkukesällä näy veden pinnalla. Sinilevät kykenevät alkukesän kasvuvaiheessa pysyttelemään kaasurakkuloiden avulla kasvamisen kannalta optimaalisella syvyydellä. Silloin järven pinnalla on sinilevien kasvun kannalta liian voimakas valaistus. Sen vuoksi ne ovat syvemmällä, joten niitä ei havaita ihmisen silmin. Kun sinilevä vanhenee, se menettää kykynsä pysytellä tietyssä syvyydessä. Sinilevien vanheneminen ajoittuu usein loppukesään, koska ne kasvavat hitaasti muihin leviin verrattuna.
Vanhenevaa sinilevää voi kohota pinnalle tyynellä säällä heinä - elokuussa, joskus jo kesäkuun lopussa. Kun aiemmin syvemmällä vedessä hajallaan kasvanut sinilevä kerääntyy pintaan, sen saattaa havaita paljain silmin. Tästä johtuu, että sinilevät näyttävät usein loppukesän tyyninä hellepäivinä runsastuvan. Tuulisella säällä tuuli sekoittaa levän sekaisin vesimassaan. Silloin levää ei nouse pintaan, eikä sitä huomata. Tuuli voi kerätä pinnalle nousutta levää laajoilta vesialueilta johonkin tuulen alapuoliseen rantaan. Näin levää voi kertyä yhteen paikaan runsaasti, mutta aiemmin kesällä sama leväbiomassa on kasvanut hajallaan järvessä pinnan alla. Tämän vuoksi levää ei yleensä huomata alkukesällä.
Puiden siitepölyä runsaasti vedessä
Viime viikkoina ilmassa on ollut erittäin runsaasti koivun ja havupuiden siitepölyä ja sitä on kertynyt monin paikoin runsaasti järvien pinnalle. Siitepöly saattaa muodostaa rantavesiin vaaleankeltaisia lauttoja, kun se kulkeutuu aallokon mukana rantaan. Sen häviäminen rantavedestä saattaa kestää useita päiviä. Havupuiden siitepöly aiheuttaa vain harvoin allergiaoireita. Uiminen runsaan siitepölyn seassa ei silti ole suositeltavaa. Siitepölyn hajotessa voi syntyä lyhytaikaisia hajuhaittoja.
Lisätietoja
Hydrobiologi Petri Horppila, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 182
Tiedotus
Riitta Turunen, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 173
- Publiceringsdatum
- 2014-06-05