Vuollejokisimpukka ja meriuposkuoriainen uhanalaisia lajeja (Varsinais-Suomen ELY-keskus)
Varsinais-Suomen ELY-keskuksen toimialueella on viime vuosien aikana löydetty merkittäviä uusia uhanalaisen vuollejokisimpukan (Unio crassus) ja meriuposkuoriaisen (Macroplea pubipennis) esiintymiä. Molemmat lajit ovat luonnonsuojelulailla rauhoitettuja ja Euroopan unionin luontodirektiivin lajeja.
 |
|
|
Vuollejokisimpukat, Purilanjoki. |
|
Vuollejokisimpukkaa esiintyy pääasiassa Kotka-Kaskinen -linjan lounaispuolella. Laji elää virtaavissa vesissä sora-, hiekka- ja savipohjilla, ja sitä tavataan Lounais-Suomessa nykyisen tiedon mukaan yli kymmenestä joesta. Viime vuosina lajia on löydetty joista, joissa sitä ei ole aiemmin tiedetty elävän, mm. Perniönjoesta, Halikon Purilanjoesta ja Ahlaisten Eteläjoesta. Tänä vuonna Perniönjoen vuollejokisimpukkakantaa selvitettiin tarkemmin joen tulvasuojeluhankkeeseen liittyen, ja tuloksista tehdyn alustavan arvion mukaan Perniönjoessa elää yli 2 miljoonaa vuollejokisimpukkaa. Simpukat hankkivat ravintonsa suodattamastaan vedestä, joten samalla ne myös puhdistavat jokivettä.
Vuollejokisimpukka on EU:n luontodirektiivin liitteen II ja IV laji. Liitteen II lajit ovat olleet perusteena Natura-alueiden perustamiseksi. Liitteen IV lajit edellyttävät tiukkaa suojelua, eli lajin tahallinen tappaminen, pyydystäminen, kerääminen, häiritseminen, kaupallinen käyttö, lisääntymis- ja levähdysalueiden hävittäminen ja heikentäminen on kielletty.
Vuollejokisimpukka kuuluu uhanalaisuudeltaan vaarantuneiden lajien luokkaan. Keski-Euroopan joista laji on jo paljolti hävinnyt. Lajia uhkaavat muun muassa vesistö- ja valuma-alueella tehtävät, vedenlaatua heikentävät toimenpiteet, kuten jokirakentaminen ja metsien ojitukset. Lajin säilyminen joissamme edellyttää sen huomioimista jokeen vaikuttavissa hankkeissa, esimerkiksi luonnonmukaisen vesirakentamisen keinoin.
 |
|
|
Meriuposkuoriainen Viasvedenlahdelta. |
|
Meriuposkuoriainen elää kaikissa elinkiertonsa vaiheissa vedenpinnan alla. Sitä on tavattu harvinaisena ja paikoitellen pitkin Suomen rannikkoa Kaakkois-Suomen Virolahdelta Perämeren Hailuotoon sekä Ahvenanmaalta. Lajin ainoat tiedossa olevat Euroopan elinalueet ovat Suomessa. Kuoriainen elää matalissa, suojaisissa murtovesilahdissa, joissa kasvaa sille tärkeitä ravintokasveja hapsivitaa (Potamogeton pectinatus) ja ärviöitä (Myriophyllum sp.).
Laji kuuluu luontodirektiivin liitteen II lajeihin ja se on Suomen kansainvälinen vastuulaji. Uhanalaisuudeltaan meriuposkuoriainen kuuluu vaarantuneiden luokkaan. Lajia uhkaavat muun muassa ruoppaukset sekä rannikkovesien rehevöityminen ja siitä johtuvat kasvilajiston muutokset ja avovesialueiden umpeenkasvu.
Varsinais-Suomen ELY-keskuksen toimialueella meriuposkuoriaista on tavattu kahdeksassa kohteessa. Nykyisin näistä kahdella, Eurajoen Kuivalahdella ja Porin Viasvedenlahdella, tiedetään yhä elävän meriuposkuoriaisia. ELY-keskus suunnittelee lajin elinympäristöille suojelutoimenpiteitä. Tiedossa olevien esiintymien tilaa seurattava ja huomioitava hankkeissa, joiden vaikutukset voivat uhata meriuposkuoriaisen selviytymistä.
ELY-keskukselle kertyy tietoa vesien uhanalaisten lajien levinneisyydestä ja tilasta muun muassa erilaisten vesistövaikutusta tuottavien hankkeiden selvityksistä, velvoitetarkkailuista ja hankerahoituksella tehtävistä selvityksistä sekä erilaisten poikkeustilanteiden ympäristövaikutusten selvityksistä. Varsinais-Suomen ELY-keskus on kolmena viime kesänä osallistunut valtakunnalliseen vedenalaisen meriluonnon inventointiohjelma VELMUun. Hanke on tuottanut paljon uutta tietoa vedenalaisesta luonnosta.
Lisätietoja:
suunnittelija Rami Laaksonen, p. 0295 022 948