Pressmeddelanden 2015

Asukkaiden ja koululaisten mielestä Luoteis-Pirkanmaan liikenteessä on paljon petrattavaa (Pirkanmaan ELY-keskus)

Luoteis-Pirkanmaan seudun liikenneturvallisuussuunnitelman laatiminen on käynnissä Hämeenkyrön, Ikaalisten, Kihniön ja Parkanon sekä Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen yhteistyönä. Suunnitelman laadintaan osallistuvat myös Liikenneturva ja Sisä-Suomen poliisilaitos. Suunnitelman yhteydessä tehtiin keväällä 2015 laaja asukaskysely, johon vastasi yli 900 alueen asukasta tai alueella työssäkäyvää. Kyselyn karttavastauksissa tuotiin esille noin 950 liikenneympäristön yksittäistä ongelmakohtaa sekä suuri joukko erilaisia liikenneasenteisiin liittyviä haasteita. Koululaisille tehtiin erillinen koululaiskysely, johon vastasi noin 1 400 oppilasta. Suunnitelma valmistuu alkuvuodesta 2016.

Ongelmakohteet ovat tiedossa, nyt satsataan liikennekäyttäytymisen ja olosuhteiden parantamiseen laajalla toimenpidekirjolla

Kevään aikana Luoteis-Pirkanmaan seudun liikenneturvallisuuden tilaa kartoitettiin laajasti kyselyiden ja erilaisten tilastoanalyysien kautta. Pahimmat onnettomuuspaikat ja turvattomuutta aiheuttavat tekijät ovat nyt suunnittelijoiden tiedossa ja seuraavaksi siirrytään ratkomaan havaittuja ongelmia. Suunnittelun keskiössä on ihmisen oma toiminta liikenteessä, piittaamattomuus ja tietoinen riskinotto. Ongelmalistan kärjessä ovat ylinopeudet, suojatiesääntöjen noudattamattomuus, rattijuoppous, turvalaitteiden käyttämättömyys, väsyneenä ajaminen, tarkkaamattomuus tai muu holtiton ja liikennesääntöjen vastainen toiminta. Ongelmien ratkaisemiseksi tarvitaan liikennekasvatusta, liikenneturvallisuusviestintää, liikenteen valvontaa, mutta myös liikenneympäristön parantamistoimia.

Liikennekasvatukseen, viestintään ja valvontaan liittyviä toimenpiteitä suunnitellaan syksyn aikana yhdessä kuntien eri toimialojen, Liikenneturvan ja poliisin kanssa. Liikenneympäristön turvallisuuden parantamisessa keskitytään jalankulun, pyöräilyn, mopoilun, joukkoliikenteen ja autoilun liikenneolosuhteiden ja turvallisuuden tunteen parantamiseen ensisijaisesti pienillä ja nopeasti toteutettavissa olevilla parantamiskeinoilla. Keinovalikoimassa ovat mm. liikennemerkkijärjestelyt, nopeusrajoituksien tarkistamiset, ajoratamaalaukset, tienylitysten turvallisuuden parantaminen, koulujen kohtien järjestelyt ja pienet liittymäjärjestelyt. Kaikki merkittävimmät ongelmakohteet tarkastellaan maastossa loppuvuoden aikana ja kohteisiin suunnitellaan yksityiskohtaisia parantamiskeinoja yhdessä ELY-keskuksen ja kuntien kanssa.

Seudulla asuvien tai työskentelevien mielestä liikenneturvallisuustilanne on vain tyydyttävällä tasolla – toiveissa on saada ylinopeudet kuriin, asenne kuntoon ja parempaa kunnossapitoa

Keväällä tehdyn kyselyn vastaajat kokevat, että ylivoimaisesti suurin onnettomuusriski on alakoululaisilla.  Seuraavaksi korkein onnettomuusriski ajatellaan olevan iäkkäillä ja nuorilla. Alakouluikäisten osalta suurimpien haasteiden koetaan olevan liikenneympäristössä, kun taas esimerkiksi nuorten osalta kyse on heidän omista asenteistaan. Vastaajien mielestä iäkkäät, alakoululaiset ja nuoret eivät saa riittävästi tukea turvalliseen liikkumiseen. Vastaajista viidennes on joutunut liikenneonnettomuuteen tai vaaratilanteeseen kävellen tai pyörällä liikkuessa, reilu kolmannes autolla liikkuessa ja noin joka kymmenes mopolla, moottoripyörällä tai mopoautolla liikkuessaan. Heikoimman arvosanan asuinkuntansa liikenneturvallisuustilanteelle antavat kihniöläiset ja parhaimman ikaalilaiset.

Ylinopeudet ovat vastaajien mielestä kaikista yleisin ja vakavin liikennerikkomus seudulla. Seuraavaksi tulevat liikkuminen ilman heijastinta, autoilijoiden liian lyhyet turvavälit, varomattomat ohitukset ja autoilijoiden käyttäytyminen suojateiden kohdalla. Mopoilijoiden käytös nousee muita selvemmin esille kihniöläisten vastauksissa. Autoilijoiden suojatiekäyttäytymisen puutteet puolestaan korostuvat parkanolaisten vastauksissa.

Jalankulun olosuhteiden osalta eniten tyytymättömyyttä on jalankulkureittien päällysteen kuntoon sekä talvikunnossapitoon ja pyöräilyn osalta väylien talvikunnossapitoon, pyöräväylien päällysteen kuntoon ja pyöräreittien opastukseen. Joukkoliikennepalvelut saavat kauttaaltaan varsin heikkoja arvosanoja. Tyytymättömimpiä ollaan joukkoliikennetarjontaan iltaisin ja viikonloppuisin sekä lippujen hintoihin. Autoilun olosuhteiden osalta eniten tyytymättömyyttä on teiden ja katujen kuntoon ja kunnossapidon tasoon. Myös koulujen ja päiväkotien saattoliikennejärjestelyissä on parannettavaa. Arvioitaessa eri liikenneturvallisuustoimenpiteiden tärkeyttä, tärkeimmiksi koetaan liikenneturvallisuuden huomioiminen kaavoituksessa ja palveluverkon suunnittelussa sekä kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden parantaminen. Karttavastauksissa selvimmin esille nousivat vaaralliset ja hankalat liittymät, turvattomat tienylitysjärjestelyt ja kevyen liikenteen väylien puute.

Koululaisten turvavälineiden käyttö vähenee dramaattisesti ikävuosien myötä

Koulukyselyn perusteella alakoululaisista 38 %:lla koulumatkan pituus on alle 2 kilometriä ja yläkoululaisista 29 %:lla. Kihniössä on selvästi muita kuntia pidemmät koulumatkat, muissa kunnissa tulokset ovat hyvin samansuuntaiset. Hyvällä pyöräilyetäisyydellä (alle 3 km) koulustaan asuu alakoululaisista 55 % ja yläkoululaisista 43 %, eli potentiaalia pyöräilyn lisäämiseen on. Alakoululaisista kävellen kouluun saapuu 14 %, pyörällä 32 %, koulukuljetuksella 29 % ja vanhempien kyydissä 24 %. Yläkoululaisista 11 % saapuu mopolla tai skootterilla ja 8 % mopoautolla. Koululaisista yhdeksän kymmenestä kertoi koulumatkansa olevan omasta mielestään turvallinen.

Lapset ja nuoret eivät käytä turvavälineitä riittävästi: yläkoululaisista 68 % ei käytä koskaan pyöräilykypärää, 69 % ei käytä usein heijastinta ja vain 60 % käyttää aina mopoautossa turvavyötä. Alakoululaisista vain 78 % ja yläkoululaisista vain 67 % käyttää aina turvavyötä matkustaessaan henkilöautolla. Erityisesti pyöräilykypärän käyttö on todella vähäistä yläkoululaisilla. Etenkin nuorimpien lasten turvavälineiden käyttö on pitkältä vanhempien vastuun ja vanhempien oman esimerkin varassa. Mopoautojen kuljettajien turvavyön käytössä on myös merkittävä ero verrattuna henkilöautoilijoiden turvavyön käyttöön, mitä voidaan myös pitää huolestuttavana.

Seudulla mopoillaan ahkerasti, mopoauton turvallisuudesta on vääristyneitä mielikuvia

Yläkoululaisista pojista 56 % ja tytöistä 21 % omistaa mopon. Pojista 16 % ja tytöistä 10 % omistaa mopoauton. Liki neljännes yläkoululaisista on täysin samaa tai melko samaa mieltä siitä, että mopoautolla liikkuminen on yhtä turvallista kuin henkilöautolla, mitä voidaan pitää hälyttävänä. Yläkoululaiset vajaa puolet on ajanut mopolla ylinopeutta ja muita rikkeitä (temppuilua, kyyditsemistä, ajamista ei-sallituissa paikoissa) on harrastanut noin joka viides. Yläkoululaisista noin joka kymmenes on joutunut onnettomuuteen mopolla, kevytmoottoripyörällä tai mopoautolla.

Lisätietoja projektista antavat:

Hämeenkyrön kunta, Satu Hyötylä, [email protected], puh: 050 68 249
Ikaalisten kaupunki, Satu Rask, [email protected], puh: 044 730 1262
Kihniön kunta, Johanna Kujansuu, [email protected], puh: 044 754 1243
Parkanon kaupunki, Pekka Mikkola, [email protected], puh: 044 786 5631
Pirkanmaan ELY-keskus, Suvi Vainio, [email protected], puh: 0400 416 473
Linea Konsultit Oy, Mikko lautala, [email protected], puh. 040 5287909