Kuusen suopursuruostetta havaittu useilla vesialueilla (Kaakkois-Suomi)
Kaakkois-Suomen ELY-keskukseen on tullut useita ilmoituksia ruskeista lautoista veden pinnalla. Kyseessä ei ole levä, vaan kuusia kiusaava suopursuruoste.
Kaakkois-Suomen ELY-keskukseen ilmoituksia ruskeista tai oranssinruskeista lautoista on parin päivän aikana tullut Luumäen Hiijärveltä, Kivijärvi Kuuksenenselältä, Väliväylästä Kannuskoskelta, Ylämaan Suuri-Sarkaselta, Iitin Pyhäjärveltä ja Lemin Tuohtjärveltä, Suomenniemen Kuolimolta sekä Kymijoesta.
Kuva: Suopursuruostetta Luumäen Hiijärvellä, kuvaaja Heikki Taina
Suopursuruosteen itiölauttoja voi olla yleisemminkin Kaakkois-Suomen alueella.
Alkukesän sateisuus on mitä ilmeisimmin edesauttanut ruostesienen itiöiden kypsymistä. Tyypillisesti itiölauttoja ilmaantuu vesistöön voimakkaiden sateiden ja ukkospuuskien jälkeen, jolloin tuuli ja sade kuljettavat itiöitä laajoiltakin alueilta. Alueilla joilla suopursuruostesienen itiöitä esiintyy erityisen runsaasti, voi vesiin muodostua jopa useiden satojen metrien pituisia lauttoja, koska itiöt ovat selvästi vettä kevyempiä
Itiölautat ovat väriltään tavallisesti kuparinruskeita - oranssinkeltaisia tai myös punertavia lauttoja voi esiintyä. Veteen joutuessaan itiöiden ympärille muodostuu ohut hyytelömäinen vaippa, johon tarttuu helposti myös muita veden pinnalla olevia hiukkasmaisia aineita, kuten leviä, vesiselkärangattomien ja hyönteisten kuoria, vesikasvinkappaleita jne. Lämpimässä pintavedessä tämä orgaaninen massa voi helposti alkaa tuoksua epämiellyttävälle. Kyse ei ole vaarallisesta ilmiöstä vaan haitta on lähinnä esteettinen. Itiölautat hajoavat usein muutaman päivän kuluessa.
Suopursuruosteen massaesiintymisiä tavataan muutaman kerran vuosikymmenessä ja esiintymät voivat olla paikallisia. Kaakkois-Suomen alueella suopursuruostetta on ollut viimeksi runsaasti vuonna 2014.
Suopursuruoste talvehtii suopursussa, josta se siirtyy kantaitiöinä kuuseen alkukesällä. Kuusen neulasilla se muodostaa itiöitä, jotka varisevat vesisateiden ja tuulten mukana ja saattavat tällöin kasautua järvien pinnoille. Itiöiden esiintymisaika on heinäkuun lopusta elokuulle.
Levähavaintoja parilta järveltä
Vakiohavaintopaikoilta runsaita levähavaintoja on Lappeenrannan Haapajärven lisäksi Kivijärven Kuuksenenselältä. Lisäksi mm. Pien-Saimaalla Lappeenrannassa on havaittu vähäisiä määriä sinilevähippuja veteen sekoittuneena.
Itäisen Suomenlahden rannikkovesissä ei levää ole havaittu.
Sinileväesiintymät ovat usein paikallisia ja levätilanne voi muuttua nopeasti tuuli- ja sääolosuhteiden mukaan. Leväseurannan havainnot kertovat levätilanteen havaintopaikalla kyseisenä ajankohtana. Järven eri osissa ja muissa vesistöissä tilanne voi olla erilainen. Sinilevät ovat luonnollinen osa vesien eliöstöä, ja niitä esiintyy vesissä pieniä määriä ympäri vuoden monien muiden mikroskooppisen pienten levien tavoin. Sinileviä on myös vähäravinteisissa vesissä. Runsaat sinileväesiintymät haittaavat vesien käyttöä monella eri tavoin mahdollisen myrkyllisyyden vuoksi.
Sateet nostavat järvien vedenpinnat
Kaakkois-Suomen järvien pintalämpötilat vaihtelevat vesistöstä riippuen 18 ja 20:n asteen välillä.
Runsaat sateet ovat tilapäisesti pysäyttäneet järvien vedenpintojen laskun Vuoksen vesistössä, ja monin paikoin vedenkorkeudet ovat myös kääntyneet nousuun. Koko vesistöalueella on satanut keskimäärin 80 mm heinäkuun alusta lähtien, mikä vastaa koko heinäkuun keskimääräistä sademäärää.
Saimaan vedenpinta nousi heinäkuun alun sateiden myötä nopeasti noin 5 cm, jonka jälkeen nousu on tasaantunut. Nyt vedenkorkeus on 35 cm ajankohdan mediaanitason yläpuolella. Ennusteen mukaan Saimaan vedenkorkeus kääntyy taas pian laskuun ja alenee elokuun loppuun mennessä todennäköisesti 0-25 cm. Saimaan vedenkorkeus pysynee aina syyskuun alkupuolelle saakka keskimääräistä korkeammalla.
Myös Kaakkois-Suomen pienillä vesistöalueilla on satanut viime päivinä erittäin paljon, mutta vesitilanne alueen järvissä ja joissa ei kokonaisuutena ole kuitenkaan mitenkään poikkeuksellinen.
Heinäkuun alun sateet ovat kääntäneet Kymijoen vesistön pienempien luonnontilaisten järvien vedenkorkeudet nousuun. Suuremmissa järvissä vedenkorkeuden lasku on tasaantunut. Ennusteen mukaan lisää sateita on luvassa ja erityisesti vesistön länsi- ja luoteisosassa sijaitsevien pienehköjen järvien pintojen ennustetaan jatkavan nousua.
Päijänteen vedenkorkeus on noin 15 cm ajankohdan mediaanitason yläpuolella. Vedenpinnan lasku on pysähtynyt, ja tällä hetkellä Päijänteen pinnan ennustetaan pysyvän koko heinäkuun ajan varsin lähellä nykyistä tasoaan. Kalkkisen juoksutusta on kasvatettu, jotta sateet eivät kovin paljon nostaisi Päijänteen ennestään korkealla olevaa vedenpintaa. Kymijoen pääuomassa virtaa nyt 350-400 m3/s, kun ajankohdan keskivirtaama on vajaat 300 m3/s.
Leväkukinnat voivat aiheuttaa oireita
Jos veteen ilmaantuu silminnähden runsaasti pinnalla kelluvaa levää, uimista ja veden käyttöä sauna- ja talousvedeksi on syytä välttää. Leväpitoiseen veteen ei etenkään pidä päästää pieniä lapsia eikä kotieläimiä. Sinilevät voivat aiheuttaa mm. allergiareaktioita, silmätulehduksia tai nuhaista oloa. Sinileväkukinnat voivat myös olla myrkyllisiä.
Levätilannetta voi seurata Järviwiki-sivustolla
Levähavaintoja on mahdollista tarkastella Järviwiki/Meriwiki-verkkopalvelussa. Kaakkois-Suomen alueelta tehdyt levähavainnot voi ilmoittaa Kaakkois-Suomen levälinjalle, puh. 040 767 5388 tai sähköpostitse osoitteeseen: levaseuranta.kaakkois-suomi(at)ely-keskus.fi. Levänäytteen lähettämisestä on sovittava erikseen.
Verkossa:
Järviwiki:
www.syke.fi:
www.ymparisto.fi:
www.ely-keskus.fi
Lisätietoja
Tiedottaja Sirpa Skippari
s-posti: sirpa.skippari(at)ely-keskus.fi
puh. 0295 029 287
Hydrobiologi Jouni Törrönen
s-posti: jouni.torronen(at)ely-keskus.fi
puh. 0295 029 296