Lapin tulvatilanne 19.4.2016 laaditun ennusteen mukaan (Lapin ELY-keskus)
Tämänhetkisen ennusteen mukaan kevään tulvahuipun suuruus on keskimääräinen tai sitä suurempi kaikissa Lapin alueen vesistöissä. Tulvasta muodostuu poikkeuksellisen suuri mikäli lumet sulavat nopeasti ja samaan aikaan saadaan sadetta. Kuluvana keväänä on siis tavanomaista suurempi riski tulvavahingoille. Erityisen suuri tulvariski on tämänhetkisen ennusteen mukaan Kittilässä, jossa tulvavesien arvioidaan nousevan vahinkorajalle ja jopa sen ylitse toukokuun puolessavälissä.
Lapissa alkanut lumien sulaminen on sään viilentyessä hieman hidastunut ja tulvahuippujen ajankohdat ovat siirtyneet Simojoella huhti - toukokuun vaihteeseen, Kemijoella ja Ivalojoella toukokuun puoleenväliin ja Tornionjoella touko-kesäkuun vaihteeseen. Muodostuvan tulvan suuruuden ratkaisee lähiviikkojen ja erityisesti sulamiskauden sää. Tämän johdosta virtaamaennusteiden vaihteluväli on vielä laaja. Suurimpia muutoksia ennusteeseen voivat aiheuttaa poikkeukselliset sääolosuhteet kuten nopea vuorokauden keskilämpötilan nousu lumen sulamiskaudella tai runsas vesisade.
Simojoen alaosalla jäät ovat jo liikehtineet, mutta joen suualue on edelleen jääkannen peitossa. Simonkylän yläpuolella joessa on muutamia virtapaikkoja avoinna, mutta pääosa uomasta on edelleen jääpeitteinen.
Jäänsahausta, jolla helpotetaan jäiden lähtemistä, suoritettiin vain Simojoen ja Tornionjoen suualueilla, muissa vesitöissä ei sahauksia ole ollut tarpeen tehdä poikkeuksellisen ohuen jään vuoksi. Erityisesti Ivalojoella jäät ovat selkeästi tavanomaista heikommat. Kaikilla vesistöalueilla seurataan jään liikehdintää ja vaaratilanteista tiedotetaan välittömästi. Erityistä jääpatoriskiä ei ole olemassa mutta vaaraa aiheuttavia jääpatoja voi tästä huolimatta syntyä.
Virtaamaennustein seurattavat vesistöt, ennuste 19.4.2016
Simojoki Simon Asemakylän kohdalla
Simon kohdalla virtaaman suuruus on ennusteen laatimishetkellä noin 150 m3/s. Maksimivirtaaman suuruudeksi arvioidaan noin 350 m3/s ja ajankohdaksi 01.05.2016. Keskimääräinen kevättulvan suuruus Simojoen alaosassa on 415 m3/s. Mikäli jääpatoja ei synny, tulvan arvioidaan olevan suuruudeltaan normaalin eikä vahinkoja oleteta syntyvän.
1990-luvulla suurin virtaama on ollut 595 m3/s vuonna 1993. Suurin virtaama on havaittu 10.05.1982 ja sen suuruus on ollut 730 m3/s. Pienin havaittu vuoden maksimivirtaama on ollut vuonna 2011 jolloin tulvavirtaaman suuruus oli 189 m3/s.
Jäänlähtö ennusteen mukaan Simojoen jäät Simon kohdalla lähtevät todennäköisimmin virtaamien kasvaessa välille 150 - 200 m3/s. Simojoen alueelle syntyy vuosittain paikallisia jääpatoja. Jääpadoista, jotka syntyvät asumattomilla alueilla ei yleensä aiheudu sanottavaa vahinkoa. Rakennetuilla ranta-alueilla jääpadon aiheuttamat vahingot voivat olla suuret. Jäiden heikkous pienentää jääpatoriskiä, mutta keskimääräistä pienempi virtaama taas vastaavasti nostaa jään pohjaan takertumisen riskiä ja siten kasvattaa myös jääpatoriskiä.
Kemijoki Rovaniemen kohdalla (Valajaskoski)
Kemijoen virtaama on tällä hetkellä noin 600 m3/s. Ennusteen mukaan maksimivirtaaman suuruus kuluvana keväänä on Rovaniemen kohdalla keskimääräistä suurempi. Tämän hetkisten ennusteiden mukaan virtaaman suurimman arvon arvioidaan olevan noin 3000 m3/s. Keskimäärin tulvan suuruus Rovaniemen kohdalla on noin 2490 m3/s. Virtaaman arvioidaan olevan suurimmillaan toukokuun puolessa välissä.
Vuosien 1961–2013 keskimääräinen tulvan maksimivirtaaman virtaaman suuruus on ollut 2 496 m3/s. 1990-luvulla suurin havaittu virtaama oli vuonna 1993, jolloin vesimääräksi mitattiin 4207 m3/s, vuonna 1934 havaittu suurin virtaama oli 4210 m3/s. Pienin havaittu vuoden maksimivirtaama on ollut 1021 m3/s
Ounasjoki Marraskosken kohdalla
Tällä hetkellä virtaaman suuruus Ounasjoessa Marraskosken kohdalla on noin 100 m3/s, joka on suuruudeltaan ajankohtaan nähden tavanomainen lukema. Ennusteen mukaan maksimivirtaaman suuruus kuluvana keväänä on Marraskosken kohdalla keskimääräistä suurempi. Tämän hetkisten ennusteiden mukaan virtaaman suurimman arvon arvioidaan olevan noin 1200 m3/s. Keskimäärin tulvan suuruus Marraskosken kohdalla on noin 940 m3/s. Virtaaman arvioidaan olevan suurimmillaan toukokuun puolenvälin jälkeisinä päivinä.
Vuosina 1919–2013 Marraskosken maksimivirtaama on ollut keskimäärin 940 m3/s ja kevään 2005 suurin virtaama oli 1486 m3/s, joka oli suurin koskaan Marraskosken kohdalla havaittu virtaama. Pienin havaittu vuoden maksimivirtaama on ollut 330 m3/s. Marraskosken kohdalla suurimmat havaitut vedenkorkeudet ovat olleet jääpatojen aiheuttamia.
Tornionjoki Karungin kohdalla
Tornionjoessa virtaama on tällä hetkellä ajankohdalle tyypillinen noin 200 m3/s. Ennusteen mukaan maksimivirtaaman suuruus on kuluvana keväänä Karungin kohdalla keskimääräistä suurempi. Tämän hetkisten ennusteiden mukaan virtaaman suurimman arvon arvioidaan olevan noin 2500 m3/s. Keskimäärin tulvan suuruus tällä alueella on noin 2175 m3/s. Virtaaman arvioidaan olevan suurimmillaan touko – kesäkuun vaihteessa.
Jäiden lähtö tapahtuu Torniojoessa Karungin kohdalla yleensä kun virtaama kohoaa tasoon 800 m3/s. Jäänlähtöennusteen mukaan jäät lähtevät Karungin alueelta toukokuun ensimmäisinä päivinä.
Suurin havaittu tulvavirtaama vuosina 1961 - 1990 on ollut 3667 m3/s. Pienin havaittu maksimivirtaama on ollut 1188 m3/s.
Ivalojoki Pajakosken kohdalla
Ivalojoen virtaama on tällä hetkellä normaali talviaikainen virtaama joka on suuruudeltaan alle 20 m3/s. Tulvaennusteen mukaan maksimivirtaaman suuruus kuluvana keväänä on Pajakosken kohdalla keskimääräinen tai hieman sitä suurempi. Tämän hetkisten ennusteiden mukaan virtaaman suurimman arvon arvioidaan olevan noin 500 m3/s. Keskimäärin tulvan suuruus Pajakosken kohdalla on noin 480 m3/s. Virtaaman arvioidaan olevan suurimmillaan toukokuun puolessa välissä.
Jäänlähtöennusteen mukaan jäät liikehtivät toukokuun toisella viikolla.
Keskimääräinen vuoden maksimivirtaama vuosina 1961- 2013 on ollut 484 m3/s. Suurin virtaama vuosina 1961–1990 on ollut 900 m3/s. Vuonna 2000 virtaaman suuruus oli poikkeuksellisen suuri eli 920 m3/s ja keväällä 2005 syntyi uusi ennätysvirtaama1045 m3/s.
Pienin havaittu vuoden maksimivirtaama on 185.82 m3/s.
Tenojoki Onnelansuvannon kohdalla
Tällä hetkellä Tenojoella virtaama on lähellä normaalia talviaikaista virtaamaa. Tulvaennusteen mukaan kevään maksimivirtaaman suuruus on noin 1500 m3/s joka on hieman keskimääräistä tulvavirtaamaa suurempi. Virtaaman suurin arvo arvioidaan saavutettavan toukokuun loppupuolella.
Jäänlähtöennusteen mukaan jäät liikehtivät onnelan Utsjoen kirkonkylän alueella todennäköisesti 21 – 26.4 välisenä aikana.
Tenojoella suurin havaittu virtaama on ollut 2740 m3/s keväällä 1984 ja keskimääräinen tulvavirtaama vuosina 1959 -2013 on ollut 1200 m3/s.
Lisätietoja:
Lapin ELY-keskus:
Insinööri Timo Alaraudanjoki puh. 0295 037 282
Insinööri Jukka Kuoksa puh. 0295 037 397
Insinööri Juha Kuivalainen puh. 0295 037 391
- Päivystys virka-ajan ulkopuolella puh. 0455 2805 2800''
'' Päivystyksen aloittamisesta ilmoitetaan erikseen
Suomen ympäristökeskus:
Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen puh. +358204902562