Pressmeddelanden 2016

Mikkelin lähivesillä poistettiin tehopyynnillä 56 tonnia kalaa kolmessa viikossa (Etelä-Savon ELY-keskus)

Mikkelin alapuolisella Saimaalla, Siikasalmeen asti ulottuvalla alueella, pyydettiin kevään poistokalastuksessa yhteensä kalaa vajaat 56 000 kiloa. Pyynti tehtiin 12 rysällä rannan tuntumasta. Saalis toimitettiin turkiseläinten rehuksi. Petokalat (hauki, kuha, made, taimen, kookas ahven) ja lohikalat (siika ja taimen) vapautettiin.

Tänä vuonna tehopyynti sujui suunnitelman mukaisesti ja varsin nopeasti, eli kolmessa viikossa. Sääolot olivat hyvät ja järvivesi lämpeni jäiden lähdettyä nopeasti, jolloin kala parveutui rannoilla ja kävi hyvin pyydyksiin.

Saalis särkikalavaltaista, petokalojen osuus vähäinen

Suurimmat saaliit saatiin Annilan selältä (21 tonnia) ja Kyyhkylänselältä (21 tonnia). Launialanselältä poistettiin kalaa vajaat 10 tonnia ja Mustaselältä 5 tonnia. Pappilanselällä ei tänä vuonna pidetty pyydyksiä. Pyydyskohtainen saalis oli keskimäärin noin 300 kg kokemiskertaa kohti. Saaliista lähes puolet eli 26 tonnia oli särkeä ja reilu kolmasosa eli 20 tonnia lahnaa. Merkittävimmät muut saalislajit olivat kuore (13 %) ja salakka (3 %). Särki ja lahna olivat saalisnäytteiden perusteella keskimäärin pienikokoista.

Särkikalojen osuus kokonaissaaliista oli 87 %, joka on merkki rehevöityneestä vesialueesta ja vinoutuneesta kalakannasta. Petokalojen, kuten hauen sekä erityisesti ahvenen ja kuhan määrä oli hyvin vähäinen, joten petokalat eivät pysty pitämään kurissa särkikalojen suurta biomassaa. Viime vuoden 57 tonnin yhteenlaskettu saalis muodostui lähes kokonaan särkikaloista. Tänä vuonna kuoretta saatiin enemmän, mikä johtuu aikaisemmasta pyyntiajankohdasta.

Kahdelle ensimmäiselle kalastusvuodelle asetetut tavoitteet (55 t kalaa vuodessa, 60 kg/ha) ovat täyttyneet. Tämän kevään tehopyynnin seurauksena järvestä poistui fosforia vajaat 500 kg, kun esimerkiksi Mikkelin Kenkäveronniemen jätevedenpuhdistamon vesistökuorma fosforin osalta on keskimäärin noin 1 400 kg vuodessa.

Tavoitteena parantaa vedenlaatua ja kalaston rakennetta

Tehopyynti oli osa kolmivuotista poistokalastushanketta, jossa vuosien 2015-2017 aikana keväisellä rysäpyynnillä on tavoitteena poistaa yhteensä 155 tonnia kalaa. Poistokalastusta rahoitetaan jätevedenpuhdistamon kalatalousmaksuista kertyneillä varoilla. Muita rahoittajia ovat Mikkelin kaupunki, ELY-keskus ja Mikkelin kalastusalue. Kalastuksen toteutti Vendace Ky ja tilaajana oli Etelä-Savon ELY-keskus. Kolmas ja näillä näkymin viimeinen kalastuskerta käynnistyy ensi keväänä jäiden lähdettyä.

Tehokalastuksen avulla pyritään pitkällä aikavälillä parantamaan Siikasalmen yläpuolisen alueen vedenlaatua ja kalaston rakennetta. Tavoitteena on poistaa kaloihin sitoutunutta fosforia ja parantaa tyydyttävässä luokassa olevan vesialueen tilaa. Vesialueen tilaa heikentää lähinnä liiallinen rehevyys, jota ilmentävät muun muassa korkeat ravinnepitoisuudet. Rehevöitymisen seurauksena syvänteet kärsivät happiongelmista erityisesti kesäaikana. Tehokalastuksella vaikutetaan myös järven ravintoverkon rakenteeseen ja hidastetaan järven sisäistä ravinnekiertoa. Tavoitteena on, että särkikalojen osuus vähenee, petokalojen osuus kasvaa ja lohikalojen elinolosuhteet paranevat.

Uusi jätevedenpuhdistamo vähentää kuormitusta, muitakin toimenpiteitä tarvitaan

Hankkeen tavoitteiden saavuttamisen ja vaikutusten pysyvyyden kannalta merkittävin uhkatekijä on ulkoinen kuormitus. Valuma-alueelta tulevaa ravinnekuormitusta tulisi pystyä pienentämään nykyisestä. Merkittävimpänä toimenpiteenä on uuden jätevedenpuhdistamon rakentaminen Metsä-Sairilaan. Nykyaikaisen tekniikan avulla pystytään vähentämään asumajätevesien aiheuttamaa kuormitusta nykytasosta. Lisäksi tarvitaan muun muassa maatalouden vesiensuojelun parantamista valuma-alueella, haja-asutuksesta syntyvän kuormituksen vähentämistä sekä hulevesikuormituksen hallintaa.

Tavoitteiden saavuttamisen kannalta olisi tärkeää, että vesialueen omistajat olisivat osaltaan valmiita sitoutumaan järven hoitotoimiin. Rikkonaista vesialueiden omistusta tulisi yhtenäistää. Osakaskuntien ja järjestäytymättömien vesialueiden yhdistäminen laajemmiksi kokonaisuuksiksi toisi etuja vesiensuojelun lisäksi myös kalavesien hoidon järjestämistä ajatellen.

• Mikkelin alapuolisen Saimaan sekä valuma-alueen hoidon yleissuunnitelma (pdf, 4287 kt)

Lisätietoja:

Vesienhoidon asiantuntija Juho Kotanen, Etelä-Savon ELY-keskus, p. 0295 024192, juho.kotanen(at)ely-keskus.fi