Verkkokalastuskielto Saimaan norppa-alueilla alkaa 15.4. (Itä-Suomi, Kaakkois-Suomi)

Kuuttien suojelemiseksi sovittu rajoitus jatkuu kesäkuun loppuun saakka.

Verkkokalastus on kielletty vuosittain saimaannorpan keskeisillä elinalueilla 15.4.–30.6. Kielto ei koske alle 22 millimetrin solmuvälin muikkuverkkoja, mutta sen sijaan samalla rajoitusalueella on kielletty ympäri vuoden saimaannorpalle vaarallisten pyydysten käyttö, kuten riimu- ja vahvalankaiset verkot sekä löysänieluiset katiskat ja merrat. Rysien, mertojen ja katiskojen nielu ei saa venyä missään olosuhteissa yli 15 sentin.

– Kalastusrajoitukset turvaavat erityisesti kuuttien elossa säilymisen ensimmäisten elinkuukausien aikana, Pohjois-Savon ELY-keskuksen kalastusbiologi Teemu Hentinen kertoo.

Kalastusrajoitukset perustuvat Pohjois-Savon ELY-keskuksen ja osakaskuntien välisiin sopimuksiin sekä valtioneuvoston asetukseen niillä alueilla, joilla sopimusta ei ole voimassa.

Saimaan verkkokalastusta ja saimaannorpalle vaarallisten pyydysten käyttöä on rajoitettu yhtenäisellä rajoitusalueella (noin 2 600 km2) vuodesta 2016 alkaen.

Rajoitusalue muodostuu havaittujen poikaspesien ympärille muodostetuista noin viiden kilometrin suoja-alueista sekä niitä yhdistävistä alueista lahtialueet mukaan lukien. Rajoitusten noudattamista valvovat viranomaiset ja osakaskuntien valtuuttamat kalastuksenvalvojat.

Kalastusrajoitusten tarkemman sisällön ja kalastusrajoitusalueen laajuuden voi tarkastaa maa- ja metsätalousministeriön sivuilta tai WWF:n verkkopalvelusta.

•    MMM:n rajoitukset Saimaalla -sivu vie tarkkoihin pyydysrajoitustietoihin sekä karttalinkkeihin Saimaalla

•    WWF:n norppakartta

Vesialueen omistajien sopimukset kattavat noin 85 prosenttia alueesta 

Pohjois-Savon ELY-keskus tarjosi vesialueen omistajille sopimusta kalastuksen rajoittamiseksi keväällä 2016. Teemu Hentinen kertoo, että järjestäytyneet osakaskunnat tekivät sopimuksia kiitettävästi, noin 85 prosenttia asetusalueesta.

Osakaskuntien sopimusalueet sekä valtion vedet ja yleisvedet kattavatkin nyt noin 92 prosenttia asetusalueesta. Sopimusmenettelyä täydennettiin valtioneuvoston asetuksella, koska saimaannorpan keskeisellä lisääntymisalueella on yli 100 toimimatonta pientä osakaskuntaa tai yhteistä aluetta, jotka eivät vastanneet sopimustarjoukseen tai kyenneet tekemään sopimusta.

Jotkut osakaskunnat tekivät ns. reikäsopimuksia jättäen kevätkalastuspaikkoja sopimuksen ulkopuolelle. Sopimuksen ulkopuolelle jätetyillä reikäalueille astui kuitenkin voimaan valtioneuvoston asetuksen myötä samat kalastusrajoitukset kuin sopimusalueellakin.

Välitavoite on saada kanta 400 yksilöön

Osakaskunnille maksetaan sopimuskorvausta vuosittain 1,70 euroa hehtaarilta. Sopimuskorvauksella osakaskunnat saavat varoja rajoitusten valvontaan ja niistä tiedottamiseen sekä kompensaatiota lupatulojen vähenemisestä. Osakaskunnilla on tiedotusvastuu sopimuksiin perustuen. Maa- ja metsätalousministeriö on varannut sopimuskorvauksiin vuosittain noin 430 000 euroa.

Saimaannorpan suojelustrategian välitavoitteena on, että saimaannorpan talvikanta kasvaa 400 yksilöön vuoteen 2025 mennessä. Metsähallituksen kanta-arvio vuodelta 2016 on noin 380 yksilöä.

– Muun muassa pesäkinosten kolaaminen ja vedenkorkeuksien muutosten hillintä sekä kalastuksen ja saimaannorpan suojelun yhteensovittaminen tuottavat tulosta, joten nykykehityksellä välitavoite saavutetaan muutaman vuoden sisällä, Hentinen arvioi.

Lisätietoja
Pohjois-Savon ELY-keskuksen kalastusbiologi Teemu Hentinen, p. 0400 623 207
Pohjois-Savon ELY-keskuksen kalatalousasiantuntija Seppo Reponen, p. 040 503 8772