Sinilevää yhä Suomenlahden itäosissa ja joillakin järvillä (Kaakkois-Suomi)

Sääolojen viilenemisestä huolimatta sinilevähavaintojen määrä on lisääntynyt edellisviikoista. Kaakkois-Suomen vakiohavaintopaikoilla runsaita levähavaintoja on tullut Lappeenrannan Haapajärveltä. Jonkin verran levää on ollut myös Iitin Urajärvellä sekä Sääksjärvellä, jossa järven vesi oli alkuviikolla värjäytynyt vihreäksi.

Myös Kaakkois-Suomen rannikolla sinilevän määrä vedessä on lisääntynyt kuluneen viikon aikana. Avomeren havaintopaikoilla levää on ollut pääosin hippusina vedessä, mutta alkuviikolla Haapasaaristostä länteen levää oli havaittu myös pintakertyminä. Kotkan ja Pyhtään edustalla sinilevää oli kertynyt sisäsaaristoon ja rannan tuntumaan paikoin jopa runsaasti. Navakoitunut pohjoistuuli todennäköisesti vähentää sinilevämääriä Kaakkois-Suomen rannikolta.

Yleisöhavaintoja sinilevästä on alkuviikolla tullut Iitin Sääksjärveltä ja rannikolta Pyhtään Munapirtistä, jossa rantaan kertynyt levälautta värjäsi sekä rantaviivaa että rantakiviä.

Leväkukinnat voivat aiheuttaa oireita

Jos veteen ilmaantuu silminnähden runsaasti pinnalla kelluvaa levää, uimista ja veden käyttöä sauna- ja talousvedeksi on syytä välttää. Leväpitoiseen veteen ei etenkään pidä päästää pieniä lapsia eikä kotieläimiä. Sinilevät voivat aiheuttaa mm. allergiareaktioita, silmätulehduksia tai nuhaista oloa. Sinileväkukinnat voivat myös olla myrkyllisiä

Lämpötilat

Järvien pintaveden lämpötilat laskivat hieman suuressa osassa maata. Tämän jälkeen lämpötilat ovat pysyneet pääosin ennallaan. Elokuun 23. päivänä järvien pintavedet olivat maan eteläosassa 16–19 astetta. Kaakkois-Suomessa pintaveden lämpötilat vaihtelevat 18 ja 20 asteen välillä.

Vesitilanne

Heinäkuun puolivälissä Vuoksen vesistössä alkanut runsassateinen jakso on hidastanut vuodenajalle tyypillistä järvien vedenkorkeuksien laskua. Useimmat luonnontilaiset järvet ovatkin nyt hieman ajankohdan keskitason yläpuolella.

Saimaan vedenkorkeus on ajankohdan pitkäaikaisella keskitasolla. Vedenkorkeus on ajankohdalle tyypillisen hitaassa laskussa, jota kertyy korkeintaan 15 cm syyskuun loppuun mennessä.

Kymijoen vesistössä järvien vedenpinnat ovat pääosin hieman ajankohdan keskimääräisten tasojen alapuolella. Useimmat järvet ovat laskussa, kuten tavallisesti tähän aikana vuodesta. Vesistöalueen luoteisosassa mm. Saarijärven reitillä vedenpintojen ennustetaan kuitenkin monin paikoin nousevan lähipäivinä. Syksyä kohti järvien lasku kääntyy vähitellen nousuksi haihdunnan pienenemisen ja syyssateiden myötä.

Päijänteen laskussa oleva vedenpinta on 5 cm ajankohdan mediaanitason alapuolella. Ennusteen mukaan vedenkorkeus alenee syyskuun puoliväliin mennessä 10-20 cm. Juoksutusta Kalkkisesta on tässä kuussa vähitellen kasvatettu ja Päijänteen lähtövirtaama on ajankohdalle tyypillinen 230 m3/s. Kymijoen pääuomassa virtaama on hiukan keskimääräistä suurempi, Piirteenvirran kohdalla noin 300 m3/s, ja pysynee syyskuulle asti lähellä nykyisiä lukemia.

Levätilannetta voi seurata Järviwiki-sivustolla

Ajantasaiset levätilannetiedot ovat nähtävillä Järviwiki-sivustolla, jonne voi lisätä myös yleisöhavaintoja. Havainnot voi tallentaa Järviwikiin suoraan havaintopaikalta älypuhelimen avulla. Järviwikille on kehitetty Havaintolähetti-niminen verkkosovellus, joka on optimoitu kosketusnäytölle. Havaintolähettiä voi käyttää Järviwikin tunnuksilla. Ohjeet havaintolähetin käyttöön Linkki

Verkossa

Järviwiki:

• Levätilanne/Kaakkois-Suomen ELY-keskus
• Havaintolähetti

www.syke.fi:

• Leväkatsaukset  
• Algöversikter

www.ymparisto.fi:

• Ajankohtainen levätilanne

Lisätietoja

Tiedottaja Sirpa Skippari
s-posti: sirpa.skippari(at)ely-keskus.fi
puh. 0295 029 287

Hydrobiologi Jouni Törrönen 
s-posti: jouni.torronen(at)ely-keskus.fi  
puh. 0295 029 296