Kuivuus korostaa pohjaveden merkitystä ihmiselle ja luonnolle (Pohjalaismaakunnat)

Kuluva kesä on ollut poikkeuksellisen helteinen ja sateita ei ole juurikaan saatu. Kuivuuden seuraukset näkyvät mm. pohjavesien pintojen laskun seurauksena jokien pieninä virtaamina ja järvien matalina vedenkorkeuksina (linkki uutiseen: http://www.ely-keskus.fi/web/ely/-/kuivuus-vaivaa-pohjalaisvesistoja-pohjalaismaakunnat-). Pienissä pohjavesimuodostumissa pinnankorkeudet ovat laskeneet jyrkästi. Yksityisten talousvesikaivojen vesi saattaa kuivuuden jatkuessa käydä vähiin. Loppukesän ja syksyn sateiden määrä ohjaa pohjavesipintojen muutosta jatkossa.

Suurissa pohjavesimuodostumissa pohjaveden pinnat ovat tällä hetkellä pääosin ajankohdan keskimääräisissä lukemissa. Pohjaveden pintojen laskun seuraukset alkavat vaikuttaa ensimmäisenä niihin suuriin pohjavesialueisiin, joissa pohjavettä otetaan vesistöjen latva-alueiden pohjavesialueilta.  Tällaisia kohteita on mm. Etelä-Pohjanmaan eteläosissa Kauhajoella. Pohjavettä tulee riittää ihmisten lisäksi myös alueen puroihin ja tätä kautta vesiluonnolle. Puroissa virtaava vesi on tällä hetkellä pääosin pohjavettä. Pohjavettä on maaperässä kaikkialla ja sen hidas valunta ylläpitää jokien ja purojen virtaamaa erityisesti pitkään jatkuvina kuivina aikoina, kun pintavaluntaa ei ole tai se on vähäistä.

Huomio veden käyttöön

Meillä Suomessa saadaan nauttia puhtaasta hanavedestä. Muualla maailmassa ei ole itsestään selvää, että hanavettä voi kaikkialla huoletta juoda. Erityisesti nyt, kun helteet yhä jatkuvat, tulee meilläkin kiinnittää huomiota veden järkevään käyttöön. Esimerkiksi nurmikoiden kastelua hanavedellä on syytä välttää. Veden käytössä on yleensä voimakkaita huippuja, jotka ajoittuvat päiväaikaan. Jos mahdollista, niin esimerkiksi astian- ja pyykinpesun voi ajastaa käynnistymään yöaikaan.

Oppia edellisestä kuivuudesta

Vuonna 2002-2003 koettiin Suomessa ennätyksellinen kuivuus. Elokuun 2002 ja huhtikuun 2003 välisenä aikana satoi eteläisessä Suomessa vain puolet pitkän ajan keskimääräisestä. Tuolloin pitkällinen kuivuus aiheutti ongelmia vedenhankinnalle erityisesti pienemmistä pohjavesimuodostumista vettä ottaville laitoksille.

Kunnilla on yleinen vesihuollon järjestämisvelvollisuus ja vesihuoltolaitoksilla on velvollisuus huolehtia palveluista toiminta-alueillaan. Poikkeuksellisissa kuivuustilanteissa voidaan kuitenkin joutua säännöstelyyn. Vesilaitoksilla tulee olla riittävät varavesilähteet ja varayhteydet muihin vesilaitoksiin. (linkki raporttiin: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/40479/SY_731.pdf?sequence=1 ).

Yhdyskuntien käyttöön pohjavettä otetaan luokitelluilta pohjavesialueilta. Niitä on pohjalaismaakuntien pinta-alasta vain noin 3,7 % (linkki blogikirjoitukseen: https://etelapohjanmaanely.wordpress.com/2018/03/13/mita-ne-pohjavesialueet-oikein-ovat/).

Lisätietoja:

Hydrogeologi Anne Petäjä-Ronkainen, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus,

[email protected], puh. 0400 623 208

Geologi Ilkka Närhi, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, [email protected], puh. 050 350 9028