- Aktuellt
- Kungörelser och anmälningar
- Allmän anmälan om flyttning av fordon som lämnats på landsväg
- Planering av statens trafikleder - kungörelser
- De kungörelser, offentliga delgivningar och beslut inom ansvarsområdet för miljö och naturresurser som är riksomfattande eller omfattar flera regioner
- Jobba hos oss
- RSS-feed
- Evenemang och utbildningar
- Anbudsförfrågningar och projektutlysningar
- Pressmeddelanden
- Tiedotteet 2021
- Pressmeddelanden 2020
- Pressmeddelanden 2019
- Pressmeddelanden 2018
- Pressmeddelanden 2017
- Pressmeddelanden 2016
- Pressmeddelanden 2015
- Pressmeddelanden 2014
- Pressmeddelanden 2013
- Pressmeddelanden arkiv
- Beställ meddelanden
- Aktuellt
- Nyheter 2024
- Nyheter 2023
- Nyheter 2022
- Nyheter 2021
- Nyheter 2020
- Nyheter 2019
- Nyheter 2018
- Nyheter 2017
- Nyheter 2016
- Nyheter 2015
- Nyheter 2014
- Nyheter 2013
- Nyhetsbrev
- Kommunikation
Syksyn sateet eivät vielä näy Kymijoessa - Hyytöpuomit asennetaan paikoilleen (Kaakkois-Suomi)
Jääkansi muodostuu hyytöpuomin yläpuolelle.
Kaakkois-Suomen ELY-keskus on aloittanut hyydöntorjuntapuomien asentamisen Kymijokeen. Puomien tarkoitus on hidastaa pintavirtausta ja nopeuttaa jääkannen muodostumista jokeen. Puomit ovat joen poikki asennettuja puutukkeja tai paksuja pintavirtausta hidastavia köysiä.
Hyytöpuomien tarkoitus
Hyytöpuomeilla hidastetaan veden pintavirtausta niin, että jokeen syntyisi jääkansi. Jääkansi estää veden jäähtymistä ja hyydön muodostumista. Kun hyytöä muodostuu jokeen, nostaa se vedenkorkeuksia ja saattaa aiheuttaa veden tulvimista.
Hyytöpuomeja asennetaan Kymijoen alaosalle mm. Susikoskelle, Ahvionkoskelle, Kultainkoskelle, Pernooseen, Parikkaan, Siikakoskelle sekä Hirvikoskelle. ELY-keskuksen asentamia puomeja on yli 20. Hyytöpuomit poistetaan Kymijoesta jäiden sulamisen jälkeen ensi keväänä.
Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen asentamien hyytöpuomien lisäksi vesivoimalaitokset asentavat omia hyytöpuomejaan voimalaitosten yläpuolelle. Vesivoimalaitosten asentamia hyytöpuomeja on ainakin Myllykosken ja Kuusankosken voimalaitosten läheisyydessä.
Hyytöpuomit aiheuttavat haittaa ja vaaraa niille veneilijöille, jotka vielä myöhään syksyllä tai varhain keväällä liikkuvat Kymijoella. Puomeina käytetyt köydet voi ylittää kuitenkin veneellä varovaisuutta noudattaen.
Kymijoen virtaama yhä vähäinen
Syksy on ollut Kymijoen vesistön alueella hieman keskimääräistä vähäsateisempi ja sadevesistä suuri osa on jäänyt kesäaikana kuivuneeseen maaperään. Syyssateiden vaikutus järvien tulovirtaamiin on ollut vähäinen. Useimpien Kymijoen vesistöalueella olevien järvien vedenkorkeudet ovat edelleen alhaisella tasolla. Päijänteen vedenkorkeus jatkaa vielä laskuaan, eikä käänny nousuun ilman runsaita sateita. Vedenkorkeus on Päijänteellä 26 cm keskimääräistä vedenkorkeutta alempana.
Juoksutus Kalkkisista Kymijokeen on 130 m3/s ja virtaama Kymijoen alaosalla Anjalankoskella on 150 m3/s. Ajankohdan keskimääräinen virtaama on Anjalankoskella 240 m3/s eli virtaama on noin 100 m3/s keskimääräistä pienempi. Mikäli vähäsateinen säätila jatkuu ja tulovirtaama Päijänteeseen pysyy pienenä, on Päijänteellä siirryttävä luonnonmukaiseen juoksutukseen. Tällähetkellä luonnonmukainen juoksutus on 110 m3/s, mikä laskee Kymijoen virtaaman alle ohjeellisen minimijuoksutuksen.
Päijänteen alhainen vedenkorkeus ja syksyn vähäiset sateet pitävät Kymijoen virtaaman todennäköisesti pienenä myös talven ajan. Tämä saattaa pienentää talvikauden vedenkorkeuksien nousua ja vähentää hyytötulvia.
Lisätietoja
- Vesitalousasiantuntija Juha Pohjosiaho p. 0295 029 270, [email protected]
Valtakunnallinen vesitilanne (Suomen ympäristökeskus)
- Publiceringsdatum
- 2018-10-23