Vantaanjoessa havaittu kalakuolemia jätevesivuodon sekä pitkään jatkuneen helteen seurauksena (Häme)

Vantaanjokeen pääsi perjantai-iltana 20.7.2018 puhdistamatonta jätevettä Riihimäen jätevesiverkon Karoliinanojan ylivuotopaikalla. Tarkka päästön suuruus ei ole tiedossa, mutta päästö on ollut enintään 570 m³. Vuodon syynä olivat rankkasateet, ukkosen aiheuttama sähkökatkos sekä varajärjestelmän toimintahäiriö.

Vuodon sekä pitkään jatkuneen helteen seurauksena Arolamminkosken happipitoisuus laski erittäin matalalle. Olematon happipitoisuus on aiheuttanut alueella kalakuolemia. Kosken happipitoisuus on ollut helteiden vuoksi matala jo ennen jätevesivuotoa ja kalakuolemia on havaittu jo torstaina. Tiedot kalakuolemista perustuvat yleisöhavaintoihin. Tilanne joessa on normalisoitumassa.

Hämeen ELY-keskus on kehottanut, että Riihimäen Vesi suorittaa lisätarkkailua alueella mahdollisimman pian. Tarkoitus on ottaa näytteet tämän päivän aikana. Toiminnanharjoittajan ilmoituksen mukaan jätevedenpuhdistamo toimii nyt normaalisti.

Vantaanjoessa elää erittäin uhanalainen luonnonvarainen taimenkanta

Vantaanjoessa elää geneettisesti ainutlaatuinen, erittäin uhanalainen luonnonvarainen taimenkanta, jonka vuoksi joen virtapaikkoja on kunnostettu intensiivisesti jo vuosia. Toistaiseksi ei ole tiedossa, miten paljon viimepäivien jätevesipäästöt ovat joen taimenkantaa heikentäneet, mutta kalatalousviranomainen pitää käsittelemättömien jätevesien johtamista jokeen erittäin murheellisena kehityksenä.

Vantaanjokea kuormittavien luvanvaraisten teollisuuslaitosten ja jätevesipuhdistamoiden kalatalousvaikutuksia tarkkaillaan vuosittain ELY-keskuksen hyväksymän seurantaohjelman mukaisesti. Tarkkailun tulosten perusteella voidaan arvioida myös viimepäivien kalakuolemien merkitys joen kala- ja rapukannoille sekä kalastukselle ja ravustukselle. Tarvittaessa jätevesien aiheuttamat kalataloushaitat kalastukselle voidaan kompensoida esimerkiksi kirjolohi-istutuksin, mutta uhanlaista taimenkantaa ei ole viljelyssä.

Pitkät helteet ja kuivuus saattavat aiheuttaa kalakuolemia

Pitkistä helteistä ja kuivuudesta on haittaa kaloille. Rehevissä ja matalissa järvissä harvinaisen korkeat pintavesien lämpötilat ja hapen vähyys ovat aiheuttaneet jo muutamia kalakuolemia eri puolilla Hämettä. Muun muassa Hämeenlinnan Äimäjärveltä on löytynyt kuolleena kiiskejä. Kuolleita kaloja on ollut toistaiseksi kuitenkin vähäisiä määriä. Yleensä näissä pienissä kalakuolemissa kannat palautuvat entiseen runsauteen varsin nopeasti.

Virtavesissä virtaamat ovat pienentyneet huolestuttavasti, mikä voi haitata erityisesti erittäin uhanalaisia taimenkantoja, koska taimen lohikalana suosii runsashappista ja viileää lähdevettä.  

Kala- ja rapukuolemista kannattaa olla yhteydessä alueelliseen ELY-keskukseen, joka arvioi, onko tarvetta toimittaa näytteitä Elintarviketurvallisuusvirasto Eviraan tutkittavaksi.

Lisätietoja Hämeen ELY-keskuksessa antavat:

Johtava kalatalousasiantuntija Jorma Kirjavainen, puh. 0295 025 059

Ylitarkastaja Kari Leinonen, 0295 025 198

Tiedotus:

Miira Pakkala, Hämeen ELY-keskus, 0295 025 176