Vedenkorkeudet nousussa, paikalliset tulvat mahdollisia (Häme)

Hämeen alueen vesistöjen vedenkorkeudet ovat kääntyneet nousuun. Paikalliset tulvat ovat mahdollisia, koska lunta on maastossa paikoitellen vielä paljon, ja maaperä on kosteaa syksyn ja alkutalven runsaista sateista johtuen. Lisäksi jääpeite joissa ja ojissa voi hidastaa vesien virtaamista rumpu- ja silta-aukoissa. Säännösteltyjen järvien vedenpintoja on alennettu voimakkaasti tulvahaittojen pienentämiseksi.

Päijät-Hämeessä Hartolan Jääsjärven vedenkorkeus on 25 senttiä ajankohdan keskiarvotasoa korkeammalla. Jääsjärvestä virtaa vettä Tainionvirtaan 50 % enemmän kuin normaalisti huhtikuun alussa. Virtaama on nyt noin 17 kuutiometriä vettä sekunnissa. Heinolan Ala-Rievelin vedenkorkeus on pitkän aikavälin keskiarvon tasolla. Päijänteessä vedenpinta on ollut alkuvuoden hitaassa laskussa ja mutta on silti edelleen noin 20 cm yli ajankohdan keskiarvon. Kalkkistenkosken kautta vettä on virrannut Päijänteestä 60 % enemmän kuin huhtikuussa keskimäärin ja virtaama on nyt noin 350 m³/s.  Kalkkistenkosken alapuolisessa Ruotsalaisessa vesi on säännöstelyn vuoksi 40 cm tavanomaisten arvojen yläpuolella. Lahden Vesijärvessä vedenkorkeus on pitkän ajan keskiarvon tasolla. Orimattilan Mallusjärvessä vesi on 10 cm alle pitkän aikavälin huhtikuun keskiarvon. Padasjoen Vesijaon vedenkorkeus on 10 cm ajankohdan keskiarvoa ylempänä.

Kanta-Hämeessä Hauhon reitillä Iso-Roineveden vedenkorkeus on nyt 20 cm yli keski-arvotason.  Hämeenlinnan Lammin Pääjärven vedenkorkeus on tavanomaisella huhtikuun alun tasolla. Janakkalan Kernaalanjärven vedenpinta on lähes 40 cm keskiarvolukeman alapuolella, Vanajavedessä Hämeenlinnan kohdalla vedenkorkeus on lähtenyt jo nousuun ja nyt ollaan keskiarvotasolla. Tammelan Liesjärvessä vedenkorkeus on lähes huhtikuun keskiarvotasolla, mutta Pyhäjärvessä selvästi eli noin 20 cm keskiarvon alapuolella. Liesjärvestä purkautuu noin 60 % ajankohdan tavanomaisesta vesimäärästä eli 0,9 kuutiometriä sekunnissa Turpoonjokeen.

Vesitilannetta voi seurata mm. seuraavista linkeistä:

• http://www.ymparisto.fi/vesitilanne
• http://wwwi3.ymparisto.fi/i3/tilanne/fin/vedenkorkeus/ham.htm

 

Pohjavedet ovat palautuneet hyvälle tasolle

Pohjavedenpinnat olivat Hämeessä viime vuonna harvinaisen alhaalla. Hämeen pohjaveden seuranta-asemilla pinnat olivat reilusti alle pitkän ajan keskiarvon ja paikoin jopa alle lähes 40 vuotta kestäneen mittaushistorian minimiarvojen. Loppuvuoden runsaiden sateiden ja myöhäisen roudan tulon johdosta pohjavesivarastot ovat täyttyneet ja pohjavedenpinnat ovat nousseet reippaasti aina tammikuulle 2018 saakka. Esimerkiksi Lammin Tullinkankaan seuranta-asemalla pohjavedenpinnat nousivat syyskuusta tammikuulle yli metrin. Lopen ja Tammelan rajalla sijaitsevalla Pernunnummen seuranta-asemalla nousu oli samalla aikajaksolla 80 senttimetriä.

Lopputalven aikana pohjaveden muodostuminen on pysähtynyt ja pohjavedenpinnat ovat hieman laskeneet. Lunta oli tänä talvena paljon, joten lumien kevätsulaminen tulee nostamaan taas pohjavedenpintoja. Pohjavedenpinnat ovat tällä hetkellä noin 20 senttimetriä ajankohdan keskimääräisen tason yläpuolella.

 

Lisätietoja:

Vesitalousasiantuntija Jouni Riihimäki, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 223

Hydrogeologi Petri Siiro (pohjavedet), Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 230

 

Tiedotus:

Kirsi Elomaa, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 037