Navigeringsmeny
Pressmeddelanden 2019

Pirkanmaan hiilinielut oletettua vahvemmat, mutta kuntien tilanteet eroavat (Pirkanmaa)


Pirkanmaan ilmastotavoitteiden saavuttaminen hiilinielujen osalta on mahdollista, mutta tavoite vaatii myös töitä nielujen turvaamiseksi. Tämä käy ilmi tuoreesta hiilinieluselvityksestä, jonka Pirkanmaan ELY-keskus yhteistyössä Pirkanmaan liiton sekä Metsäkeskuksen kanssa tilasi Luonnonvarakeskukselta (Luke). Selvityksessä tarkasteltiin hiilinielujen kehitystä suhteessa kestäviin hakkuutasoihin sekä maakunnalliseen hiilineutraaliustavoitteeseen.

Pirkanmaa on Hinku-maakuntana sitoutunut tavoittelemaan hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaa sitä, että 80 % hiilidioksidipäästöistä vähennetään ja 20 % sidotaan hiilinieluihin, pääasiassa metsiin. Lisäksi kunnat sekä seutukunnat ovat tehneet omia, vastaavia hiilineutraali kunta eli Hinku-sitoumuksiaan. Nyt tehdyn selvityksen tietoja voidaan hyödyntää kuntatasolla ilmastotyössä, mutta se osoittaa myös tarpeen maakunnalliselle tarkastelulle.

- Metsät ovat kuntarajat ylittäviä kokonaisuuksia, joihin sisältyy hiilinielun lisäksi myös muita ympäristö- ja luontoarvoja. On tärkeää, että ymmärrämme metsiemme arvon ja teemme metsänhoidollisesti sekä ilmaston kannalta oikeita ratkaisuja maakunnan tasolla. ELY-keskuksen näkökulmasta myös luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on osa hiilinielukysymyksen ratkaisua, toteaa erityisasiantuntija Soili Ingelin Pirkanmaan ELY-keskuksesta.

Hiilinielut oletettua vahvemmat, mutta erot kuntien välillä suuria
 

Luken koostamasta loppuraportista selviää, että Pirkanmaan kunnista erottuu kolme eri nieluryhmää. Ne eroavat siinä, miten paljon metsien kokonaispoistuma (hakkuut tai muu poistuma) voi muuttua, jos kunta tavoittelee hiilineutraaliutta:

  • Kokonaispoistuma putoaa merkittävästi (>15 %)
  • Kokonaispoistuma muuttuu vain vähän (5-15 %)
  • Kokonaispoistuma ei muutu juuri lainkaan (<5 %)

Hiilinielujen turvaaminen on haaste erityisesti kasvavissa kunnissa, joissa metsää on jo pinta-alallisesti usein vähemmän. Samalla suurempi väestö aikaansaa enemmän päästöjä ja lisää tätä kautta tarvetta hiilinielulle. Kasvavissa kunnissa on tärkeää tunnistaa myös metsän väheneminen yhdyskuntarakentamisen vuoksi ja muutosten pysyvä vaikutus hiilinielujen pienenemiseen.

- Selvityksen perusteella Pirkanmaan metsien hiilinielut ovat oletettua vahvemmat. Hiilinielulaskennan tulokset antavat viitteitä siitä, että maakuntatasolla Pirkanmaan on mahdollista toteuttaa Hinku-tavoitteita. Kuitenkin kuntakohtaisesti haasteita on kunnissa, joissa metsäpinta-alaa on jo lähtökohtaisesti vähän päästömääriin nähden. Huomioitavaa on myös, että nieluun vaikuttava metsien käyttö on riippuvainen suhdanteista, joten nielujen vahvistamisessa on välttämätöntä huolehtia metsien kasvukunnon ylläpitämisestä koko maakunnan alueella, kertoo projektipäällikkö Mari Lilja Suomen metsäkeskuksesta.

Osana ilmastonmuutoksen hillintää hiilinieluilla on merkittävä rooli, mutta yksin ne eivät riitä. Tilastokeskuksen tuoreesta ennakkotiedosta selviää, että Suomen kokonaispäästöt ovat nousussa, minkä lisäksi hiilinielutilanne on koko maan osalta haastava.

- Ilmastonmuutoksen aiheuttamien haittojen minimoimiseksi on tärkeää sekä vähentää päästöjä niin paljon ja niin nopeasti kuin mahdollista että poistaa hiilidioksidia ilmakehästä niin paljon kuin mahdollista, toteaa Ingelin.

Hiilinieluja voidaan vahvistaa monipuolisin keinoin - metsänomistajien tukeminen tärkeää


Hiilinielun määrään voidaan vaikuttaa metsien kasvua lisäämällä. Tässä suhteessa Pirkanmaa on otollisessa asemassa, koska maakunnan metsät ovat ikäluokkajakaumaltaan melko nuoria: 20-60-vuotiaiden metsien osuus on lähes 45 %, mikä käy ilmi Luken julkaisemasta Suomen metsävarojen kartoituksesta. Nimenomaan tässä ikävaiheessa puuston kasvu on suurimmillaan ja hiilensidonta voimakkainta.

- Puuston kasvua lisäävät toimenpiteet ovat tehokkaita keinoja lisätä hiilinieluja. Ensiarvoisen tärkeää on huolehtia metsän kasvukunnosta puun taimivaiheesta aina järeämmän puun vaiheeseen saakka. Toimenpiteitä ovat mm. nuorten metsien taimikonhoito sekä kasvatushakkuut, joissa puuston kasvua ohjataan ns. ainespuuhun. Hyvän metsänhoidon ohella kasvua voidaan lisätä lannoituksin sekä metsittämällä muusta tuotannosta vapautuvia maita, Lilja kuvailee.

Myös konkreettista apua metsänomistajille on tarjolla. Metsäkeskuksen Metsien hiilinielu kasvuun Pirkanmaalla -hanke opastaa pirkanmaalaisia yksityismetsänomistajia nuorten metsien metsähoidollisissa keinoissa, joita voidaan hyödyntää hiilinielujen ja hiilivaraston kasvattamisessa.

Tulevaisuudessa tarve kokonaisvaltaisille tarkasteluille
 

Pirkanmaalla päivitetään parhaillaan Suomen metsäkeskuksen koordinoimana Metsäohjelmaa. Ohjelmalla pyritään edistämään metsien elinvoimaisuutta sekä kasvua, joilla turvataan metsien hiilinielujen kehittyminen sekä laadukkaan raaka-aineen saanti myös jatkossa. Tulevassa metsäohjelmassa tavoitellaan puurakentamisen edistämistä, jolla turvataan hiilivarastojen säilymistä lopputuotteissa.

- Metsämaan raivaaminen muuhun kuin metsäkäyttöön on tarpeellinen lisätarkastelu tulevaisuudessa, jotta jo ratkaisuja tehtäessä tiedetään, miten paljon maata on pysyvästi siirtymässä pois metsäkäytöstä ja mitä se tarkoittaa nielukokonaisuutemme kannalta, toteaa projektikoordinaattori Valeria Kerkkä Pirkanmaan ELY-keskuksesta.  

Tutkimustiedolle on tarvetta
 

Hiilinieluilla viitataan tässä selvityksessä siihen hiilen määrään, joka vuosittain sitoutuu metsiin niiden kasvaessa. Hiilivarastot taas kuvaavat hiilen määrää, joka kulloinkin on metsässä.

Hiilinielujen tarkastelu perustuu tutkimustietoon ja erilaisiin tulevaisuuden arviointeihin. Luonnonvarakeskus laatii mm. kansallisen kasvihuonekaasuinventaarion hiilinielutiedot. Nyt teetetty selvennys on yhdenmukainen viimeisimpien päivitettyjen kansallisten laskelmien kanssa ja noudattaa Luken uusinta menetelmää. Tarkempi kuvaus menetelmästä löytyy loppuraportista.

Metsien lisäksi hiiltä on sitoutunut myös maaperään. Myös maaperään sitoutuneen hiilen määrän selvittäminen on LUKEn kanssa vireillä ja tulokset saadaan talven aikana.

Lisätiedot:

Publiceringsdatum
2019-12-17

Regional information