Syksyn sateet ovat parantaneet vesitilannetta (Kanta-Häme ja Päijät-Häme)

Syksyn ja alkutalven sateet ovat parantaneet suurten järvien vesitilannetta pitkään jatkuneen kuivuuden jälkeen. Vielä alkusyksyllä huomattavan alhaalla olleet vedenkorkeudet ovat nyt useimmissa järvissä ajankohdan keskitason tuntumassa tai sen yläpuolella.

Päijänteen pinta on noussut ajankohdan mediaanitasolle. Nousua kertyy vuodenvaihteeseen mennessä todennäköisimmin 10-20 cm. Sateiden ja lämpötilojen lisäksi juoksutuspäätökset vaikuttavat asiaan. Päijänteen nousun myötä juoksutusta on lisätty ja myös Kalkkisen luonnonkosken virtaama on kasvanut. Säännöstelypatoa mahdollisesti avataan joulukuussa hieman lisää. Kymijoen virtaama on kasvanut ajankohdalle tyypillisiin lukemiin ja sen ennustetaan edelleen hiukan kasvavan tässä kuussa. Marraskuun sademäärä Päijänteen valuma-alueella oli noin 100 mm, lähes kaksinkertainen pitkän aikavälin keskiarvoon nähden. Päijät-Hämeessä myös pienempien järvien vedenpinnat ovat lähellä ajankohdan tavanomaisia tasoja.

Virtaama Kokemäenjoessa on viimeisen kuukauden aikana kasvanut kolminkertaiseksi ja talvitulviin varautuminen on aloitettu. Loimijoen virtaama on käynyt useampaan otteeseen syystulvalukemissa. Forssan Kuhalankosken padolla on lokakuussa aloitettu padon kunnostustyöt. Työt jatkuvat arviolta 2020 maaliskuuhun asti. Kunnostustyöt vaikuttavat padon juoksutuksiin. Säännöstellyistä järvistä Vanajaveden pinta on Hämeenlinnan kohdalla ajankohdan keskitason tuntumassa. Valkeakosken voimalaitoksen juoksutus palautettiin marraskuun lopussa luonnonmukaiseksi, kun Mallasveden vedenkorkeus on noussut jo lähelle ajankohdan keskitasoa ja sen lasku-uhka on väistynyt. Mallasveden, Iso-Roineen ja Längelmäveden vedenkorkeudet ovat enää 5-10 cm keskimääräistä tasoa alempana, seuraavan kahden viikon aikana niiden ennustetaan nousevan 10-20 cm nykyisestä.

• Katso lisää tietoa Mallasveden juoksutuksista tästä

Pohjavedenpinnat ovat kääntyneet reippaaseen nousuun

Hämeessä pohjavedenpinnat ovat kääntyneet vihdoin nousuun. Pohjavedenpinnat laskivat yhtäjaksoisesti toukokuusta lähtien, mutta loka-ja marraskuun runsaiden sateiden ansiosta pohjavesivarastot ovat taas päässeet täyttymään.

Lammin Tullinkankaan pohjaveden seuranta-asemalla pohjavedenpinnat ovat nousseet lokakuun alusta lähtien noin 50 senttimetriä ollen tällä hetkellä noin kymmenen senttimetriä ajankohdan keskimääräisen tason yläpuolella. Lopen ja Tammelan rajalla sijaitsevalla Pernunnummen seuranta-asemalla nousu alkoi vasta marraskuussa ja nousu on ollut hieman yli kymmenen senttimetriä. Pohjavedenpinnat ovat Pernunnummella tällä hetkellä vielä noin kymmenen senttimetriä ajankohdan keskimääräisen tason alapuolella. Pernunnummi on suuri pohjavesimuodostuma, jossa muutokset pohjaveden pinnoissa ovat hitaampia kuin pienemmissä pohjavesimuodostumissa.

Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että talven aikana kaivoissa tulee olemaan hyvin vettä, eikä merkittävää kaivojen kuivumista tule esiintymään.

Tiedot on koottu 9.12.2019 Suomen ympäristökeskuksen vesitilannetiedoista sekä vedenkorkeushavainnoista. Ajankohtaista vesitilannetta voi seurata alla olevien linkkien kautta:

• www.ymparisto.fi/vesitilanne
• http://wwwi3.ymparisto.fi/i3/tilanne/fin/vedenkorkeus/ham.htm
• http://wwwi3.ymparisto.fi/i3/tilanne/FIN/pohjavesi/HAM.htm
• www.vesi.fi/

Lisätietoja:

Vesitalousasiantuntija Elina Mäkäläinen, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 158

Vesitalousasiantuntija Milla Torkkel, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 225

Hydrogeologi Petri Siiro, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 230

Tiedotus:

Miira Pakkala, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 176