Kestävää tulevaisuutta tekemässä, alueiden ja ihmisten parhaaksi - Pohjois-Savon ELY-keskus 10 vuotta ja 3,3 miljardia euroa (Pohjois-Savo)

ELY-keskukset ovat toimineet 10 vuotta. Pohjois-Savon ELY-keskus on käyttänyt yli 300 miljoonaa vuosittain alueen elinkeinojen ja elinvoimaisuuden tukemiseen ja kehittämiseen. Yhteensä 10 toimintavuoden aikana rahoitusta on kanavoitu 3,3, miljardia euroa. 

Pohjois-Savon ELY-keskuksen ylijohtaja Pasi Patrikainen kertoo, että ELY-keskuksella oli käytössä vuonna 2019 noin 317 miljoonaa euroa.  -Rahoituksen kokonaistaso on pysynyt lähes samana, sillä edellisenä vuonna myönnetyn rahoituksen määrä oli 315 miljoonaa euroa, Patrikainen kuvailee rahoituksen määrää. 

-Rahoituksen käyttökohteet ovat olleet moninaisia elinkeinoista, metsien suojeluun, vesistöjen ja ympäristön suojelusta, tieverkon ylläpitoon ja hoitoon, liikennepalveluiden ostoihin sekä osaamisen kehittämiseen, Patrikainen kertoo.  

Maaseudun yritysrahoitusta elintarvike- ja metallialan yrityksille

Maaseudun yritystukea myönnettiin viime vuonna reilut 4 miljoonaa euroa, joista suurin osa suuntautui elintarvike- ja metallialan yrityksiin.  Myönteisiä päätöksiä tehtiin 55 kappaletta ja niiden myötä työpaikkoja syntyi 89 henkilölle.

Maaseudun hanketukea myönnettiin 13 hankkeeseen yli 4 miljoonaa euroa ja maatalouden investointeihin avustusta suuntautui 156 hankkeeseen yhteensä vajaa 12 miljoonaa euroa. Vuonna 2019 tuettiin kahdeksaa suurempaa lypsykarjatalouden ja kasvihuonetuotannon hanketta, joissa myönnetyn avustuksen osuus oli yli puoli miljoonaa euroa. Aloitustukien määrä on vähintään kohtuullinen: Nuoren viljelijän aloitustukia myönnettiin Pohjois-Savossa viime vuonna 28 kpl, joissa avustusta oli yhteensä 847 400 euroa. 

Maakunnan yritysten rekrytointiongelmiin vastattiin rahoittamalla yrityslähtöistä koulutusta

Pohjoissavolaiset yritykset raportoivat laajasti rekrytointiongelmista, joten osaavan työvoiman saatavuus on ollut yksi keskeinen painopiste ELY-keskuksen viime vuoden rahoituksessa. Työllisyyden edistämiseksi ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi käytettiin rahaa yhteensä vajaat 18 miljoonaa euroa. Rekrytointikoulutukset ovat olleet oivana apuna silloin, kun yritys tarvitsee uusia ammattitaitoisia työntekijöitä eikä alan osaajia ole saatavilla muutoin.

RekryKoulutuksen kysyntä oli vilkasta ja rekrytointikoulutuksia käytti 74 yritystä ja niitä rahoitettiin vajaalla kahdella miljoonalla eurolla.  RekryKoulutusten kautta haettiin tekijöitä lähes 300 työpaikkaan, joista noin kolmannes avautui kuljetusalan yrityksissä. Osaajia haettiin myös teknologiayrityksiin, rakennusalalle ja teollisuuden palvelukseen. RekryKoulutusten kautta avautuvista työpaikoista lähes 80 % sijaitsi Kuopion seudun yrityksissä.

Palkkatuella tuettiin asiakkaiden työllisyyttä liki 10 miljoonalla eurolla. Starttirahalla yritystoiminnan aloitti 214 uutta yrittäjää ja tukea yrityksen käynnistämiseen myönnettiin yhteensä reilu miljoona euroa. Valtio maksoi Pohjois-Savon kunnille korvauksia myönteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden ja kiintiöpakolaisten kotouttamisesta yhteensä vajaan kaksi miljoonaa euroa.  

Yritysten kasvu- ja kansainvälistymisvalmiuksia vahvistetiin ja luotiin työpaikkoja

Yritysten kehittämispalveluja käytti viimeisen vuoden aikana noin 170 yritystä. Palvelua käyttäneet yrittäjät ovat todenneet, että niiden avulla on pystytty yrityksessä laittamaan merkittäviä kehitysprosesseja liikkeelle.

Yrityksille myönnettiin rakennerahasto-ohjelmasta vuoden 2019 aikana kasvuun ja kansainvälistymiseen yhteensä 10,6 miljoonaa euroa yhteensä 52 eri hankkeeseen. Hankkeiden arvioidaan kasvattavan yritysten liikevaihtoa yhteensä yli 80 miljoonalla eurolla ja luovan Pohjois-Savoon 280 uutta työpaikkaa. Viennin kasvua odotetaan syntyvän yli 30 miljoonaa euroa.

Vuoden 2019 aikana maakuntaan saatiin vuosien yhteistyön tuloksena rakennettua 10 miljoonan pääomapohjalla toimiva alueellinen pääomasijoitusrahasto. ELY-keskuksen kautta julkista rahoitusta ohjautui rahastoon yhteensä liki viisi miljoonaa euroa. Rahasto mahdollistaa alueen yrityksille entistä paremmat kasvun rahoituksen ja asiantuntemusta.

Rakennerahastotuella käynnistettiin ennätysmäärä kehittämishankkeita, joille myönnettiin rahoitusta yhteensä 15 miljoonalla eurolla. Rahoituksen kysyntä oli viime vuonna ennätyskorkealla, johtuen kuntien ja oppilaitosten hankkeiden määrän ja kokoluokan kasvusta. 

Perusväylänpidon rahoitustaso laski Itä-Suomessa

Liikenneväylien korjausvelkaohjelman päätyttyä väylänpidon rahoitustaso laski merkittävästi. Itä-Suomen maanteiden tienpitoon osoitettiin kaiken kaikkiaan 76,3 miljoonaa euroa, joka sisälsi 9,9 M€ valtiovarainvaliokunnan osoittamaa lisärahoitusta nimettyihin kunnostushankkeisiin.

Tienkäyttäjille rahoitusvaje näkyi etenkin päällysteiden kunnon heikkenemisenä maanteiden päällystysmäärien pudotessa historiallisen alhaiselle tasolle. Itä-Suomen kolmen maakunnan alueella päällystettiin 238 km tiestöä, kun kestävän tienpidon näkökulmasta päällystyspituuden pitäisi olla vuosittain noin 500 km tasolla. Vuoden 2020 rahoitusnäkymät ovat huomattavasti positiivisemmat ja esimerkiksi päällystetyn tieverkon kunto tulee hieman paranemaan Itä-Suomessa.

Liikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta parantavia investointihankkeita toteutettiin erillisrahoitusten turvin. Merkittävimpiä perusväylänpidon hankkeita olivat loppuvuodesta valmistuneet Sarkamäen ohituskaistat valtatie 23:lla sekä Vekaransalmen lossin korvannut silta maantie 438:lla Sulkavalla.

Yksityisteiden kunnossapidon ja parantamisen valtionavustuksiin oli Itä-Suomessa käytettävissä 3,7 miljoonaa euroa ja joukkoliikenteen tukemiseen 5,5 miljoonaa euroa.

Rahoitusta ympäristöhankkeisiin ja vapaaehtoiseen metsiensuojeluun

Maanomistajat ovat Pohjois-Savossa ottaneet vapaaehtoisen metsiensuojeluohjelman (METSO) hyvin vastaan ja Metso on edennyt nopeaan tahtiin.  Pohjois-Savossa suojeltiin vuonna 2019 yhteensä 504 hehtaaria metsäalueita 52:lla eri kiinteistöllä. Verottomia rauhoituskorvauksia ja kauppahintoja maksettiin n. 3,4 M€.  Suurimmat kohteet olivat Vesannon Kaijansuo 88 ha, Kangaslammen Nyytilän metsä 39 ha ja Rautalammen Sompamäki 28 ha.

Ympäristö- ja vesitaloushankkeiden osalta ministeriöiden (YM, MMM) erillisrahoitus kasvoi vajaaseen miljoonaan euroon. Viime vuonna saatiin päätökseen vuonna 2005 aloitettu säännöstelypatojen automatisointityö, kun Nerohvirran säännöstelypadon automatisointityö valmistui. Säännöstelyjen toimivuutta selvitettiin Iisalmen ja Nilsiän reitillä. Kalankulkua haittaavia nousuesteitä poistettiin ja Laakajoen kalatie valmistui. Vesiensuojelun toimenpiteitä edistetään myös tänä vuonna 100 000 euron vesiensuojelun tehostamisohjelman varoin.

Liitteet: 

ELY-keskuksen rahoitustilasto 2019 (pdf) 

ELY-keskuksen 2019 myöntämä yrityskohtainen rahoitus Pohjois-Savoon kunnittain (pdf) 

Lisätietoja: 
ylijohtaja Pasi Patrikainen, Pohjois-Savon ELY-keskus, puh. 0295 026 699, pasi.patrikainen(at)ely-keskus.fi