Ruokaa omasta maasta (Kaakkois-Suomen ELY-keskus)
Lähiruuassa on kyse suomalaisesta ruokatuotannosta, yrittäjyydestä, työllisyydestä, taloutemme hyvinvoinnista ja kasvatuksesta. Kaakkois-Suomen maaseutuohjelmalla 2007–2013 on vastattu hyvin lähi- ja luomuruokatrendeistä nouseviin kehittämistarpeisiin rahoittamalla alueemme yrityksiä sekä elinkeinotoimintaa kehittäviä hankkeita.
Yritysrahoitusta on myönnetty muun muassa ilmakuivattua suomalaista sianlihaa valmistavan luumäkeläisen Saparokujan tuotantotilojen rakentamiseen, Kaslink Oy:n laajennusinvestointeihin tai Polven Juustolan toiminnan kehittämiseen. Rahoituksella on ollut olennainen merkitys myös Takaladon Lihan ja Kalan tai teurastamotoimintaa harjoittavan Liha REM Oy:n yritystoiminnan käynnistymisessä sekä uusien tuotantotilojen rakentamisessa Neittamon Herkulle. Investointituki on myös avittanut entisen Karjaportin kiinteistön muuttumista Kaskein Marja Oy:n uusiksi tehdastiloiksi.
Lähiruokaa Kaakkois-Suomesta
Elintarvikeketjun kehittäminen on ollut yksi Kaakkois- Suomen maaseutuohjelman 2007–2013 elinkeinollista painopisteistä. Yritysrahoituksen lisäksi tukea on kohdennettu alueemme lähiruokatoimintaa ja sen tunnettavuutta sekä saatavuutta parantaviin hankkeisiin. Niissä on kehitetty uutta lähiruokayrittäjyyttä, yrittäjien osaamista, liiketoimintaa, ruokamatkailua ja -kulttuuria sekä käytön lisäämistä ammattikeittiöissä, vientiä sekä verkostoitumista. Esimerkiksi Makumatkalla hankkeessa on kehitetty villiruoka-ateriakokonaisuuksia Repovedelle ja Kannuskoskelle Makumatkatuotteita. Kapustat kaakkoon -hankkeessa on selvitelty rajatutkimuksin venäläisten matkailijoiden parempaa tavoittamista sekä tuotettu venäjän kielen lyhyt oppikurssi; Sata sanaa venäjäksi. Kaakkois-Suomen Heilissä on puolestaan perustettu uusi REKO-lähiruokapiiri. Piiri toimii Facebookissa, jonka kautta paikallisten yrittäjien ruokatuotteita markkinoidaan ja tilataan. Makuja Kaakosta -sivustolta löytyy yrittäjien yhteystietojen lisäksi kaakkoissuomalaiseen ruokaan liittyvä hankekirjasto. Sieltä on lainattavissa tuloksia ja hyviä ideoita.
Rahoituksessa on arvostettu koko ruokaketjun kehittämistä koskevia toimia. Monissa alkutuotannon koulutushankkeissa (Peltonen I ja II, Kaakkois-Suomen Sikatalouden kehittäminen, Naudanlihaa kannattavasti, Kaakkois-Suomen Luomuvalmennus tai Marja- ja hedelmätuotannon osaajat) on lähiruoka ja sen parempi saatavuus ollut myös kehittämisen keskiössä.
Lähiruokayrittäjyyttä on edistetty alueen neljän Leader-ryhmän rahoittamissa hankkeissa, ja esimerkiksi Loving Local Values kokosi kymenlaaksolaisia ruokatarinoita ja reseptejä kirjaksi. Kirjassa kerrotaan, miten USA:n presidentti Obama sai maistaa Tuomon Luomun ruisleipää. Kirjassa on paljastettu myös Alapään marttojen voitokas Ruiscotta resepti.
Kaakkois-Suomi on ollut aktiivisesti mukana myös valtakunnallisessa kehittämisessä. Hyvä esimerkki tästä on www.aitojamakuja.fi -sivusto, joka kokoaa yhteen paikallisia tuottajia sekä lähi- ja luomuruuan valmistajia. Sivusto auttaa löytämään paremmin maakuntien makuja ja maun tekijöitä. Tällä hetkellä yrityksiä on mukana yli 2000, joista noin 200 on Kaakkois-Suomesta.
Mahdollisuuksien maaseutu – Kaakkois-Suomi
Myös uudessa Kaakkois-Suomen kehittämissuunnitelmassa 2014–2020 toimiva elintarvikeketju ja alueemme luonnonvarat on strategisia painopisteitä. Alueella on tunnistettu elintarvikesektorin ja lähiruokaan liittyvä potentiaali, sillä vision mukaisesti Kaakkois-Suomi tuottaa puhtaita ja alkuperältään tunnettuja elintarvikkeita sekä toimii elintarvikkeiden porttina itään. Suunnitelman muita painopisteitä ovat biotalous, matkailu, paikallistalous ja yhteisöt sekä vapaa-ajan asuminen, maaseudun infrastruktuuri sekä yrittäjyyden vahvistaminen. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alustava rahoituskehys on 33,6 miljoonaa euroa, ja sitä kohdennetaan yritysrahoituksen lisäksi suunnitelmaa parhaiten toteutettaviin kehittämistoimenpiteisiin. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta rahoitettavien yritys - ja hanketukien haku avataan tämän hetkisen tiedon mukaan huhtikuussa.
Hankitaan hyvä läheltä!
- Asiantuntija Leena Hyrylä
Kuva: MM/MAVI Yrjö Tuunanen