Saimaa kuntoon yhteistuumin
Mikkelin kaupunki valmistelee jätevedenpuhdistamon uusimista. Käyttöikänsä lopuilla olevan Kenkäveron puhdistamon tilalle rakennetaan nykyaikainen maanalainen puhdistamo Metsä-Sairilaan. Mikkelin keskustaan ulottuva Saimaa on entistä tärkeämmässä roolissa kaupunkisuunnittelussa. Satamalahden ympäristön maankäyttöön haettiin laatua suunnittelukilpailulla. Vuoden 2017 asuntomessualue sijaitsee Saimaan rannalla. Ennen muun muassa tehdas-, telakka- ja puutavaran varastoalueena ollut ympäristö halutaan nostaa uuteen asemaan kaupunkilaisten asuinalueena.
Mikkelin alapuolinen Saimaa on tuntenut kaupungin kasvun. Aluksi puhdistamattomina vesistöön johdetun jätevedet aiheuttivat yhdessä muun kuormituksen kanssa voimakasta rehevöitymistä ja happikadot olivat yleisiä. Jätevesien puhdistaminen ja vesistön hoito ovat kuitenkin kääntäneet vesistön tilan kehityksen parempaan suuntaan. Edelleen Mikkelin alapuoliset vedet ovat kuitenkin vain tyydyttävässä tilassa. Vesienhoidossa on tavoitteena, että kaikissa vesimuodostumissa saavutetaan hyvä ekologinen tila.
Mikkelin alapuolista Saimaata, Hirmulansalmi
Jäteveden puhdistamon uusiminen on suuri mahdollisuus vesien tilan parantamisessa. On arvioitu, että uusi puhdistamo pystyy pienentämään vesistöön joutuvaa fosforikuormitusta jopa 70 % nykytasosta. Laaditun vesiensuojelun yleissuunnitelman mukaan hyvän ekologisen tilan saavuttaminen tulee mahdolliseksi. Pelkkä puhdistamon uusiminen ei riitä, vaan tarvitaan myös muita kuormituksen vähentämiseen tähtääviä toimia. Näitä ovat muun muassa sadevesiviemäreiden kautta kulkeutuvien hulevesien käsittelyn tehostaminen, peltoalueille muodostettavat suojakaista ja kosteikot, metsäojituksen vesiensuojelu, haja-asutuksen jätevesien käsittely sekä itse vesistössä tehtävät toimet. Näistä toimista on jo käynnistymässä monivuotinen tehokalastus.
Nyt jos koskaan Mikkelissä on koottava voimat vesienhoidossa. Vesiensuojelun yleissuunnitelma on hyvä ohjenuora tarvittaville toimenpiteille. Niiden toteuttamiseen tarvitaan mukaan vesi- ja ranta-alueiden omistajat, vesistöön rajautuvien peltoalueiden viljelijät, metsätalouden toimijat sekä haja-asutusalueella sijaitsevien asuinrakennuksien omistajat. Suurimman vastuun kantaa vesilaitos jätevesien johtajana ja suurimpana kuormittajana, mutta myös muita tahoja tarvitaan. Pieksämäellä tehty pitkäjänteinen yhteistyö Pieksäjärven hoidossa on osoittanut, että tuloksiin on mahdollista päästä. Eikö Mikkelin alapuolinen Saimaa ansaitsisi oman yhdistyksen tai säätiön vesienhoidon edistämiseksi?
Ylijohtaja Pekka Häkkinen