Nyheter 2017

Alueelliset kehitysnäkymät 2017 kertoo positiivisesta suunnasta (Uusimaa)

Uudenmaan alueen elinkeinoelämän ja yritystoiminnan näkymät ovat kehittyneet hyvin positiiviseen suuntaan vuoden takaisesta tilanteesta. Positiivisen kehityksen arvioidaan jatkuvan myös lähitulevaisuudessa. Alueen keskeisimmät päätoimialat liikevaihdon näkökulmasta ovat tukku- ja vähittäiskauppa, teollisuus, informaatio ja viestintä, kuljetus ja varastointi sekä rakentaminen.

Kuluvalle vuoden osalta kaikkien päätoimialojen näkymät ovat Uudellamaalla jotakuinkin positiiviset. Varsinkin rakentaminen on Uudellamaalla kasvanut selkeästi muuta maata nopeammin. Teollisuuden osalta kasvunäkymät ovat lievempiä. Avoimien työpaikkojen määrä on Uudellamaalla ollut jo vuosia kasvussa. Työvoiman kysyntä on suurta tällä hetkellä etenkin sosiaali- ja terveydenhuollon ammateissa, varhaiskasvatuksessa ja rakennusalalla. Työttömyys on kääntynyt laskuun Uudellamaalla, joka on johtunut ensisijaisesti päätoimialojen parantuneesta vireestä.

Helsingin seutukunta

Alueen elinkeinoelämä ja yritystoiminnan tilanne on kehittynyt vuoden takaisesta. Puolen vuoden ja vuoden kuluttua on arvioitavissa että tilanne paranee sekä elinkeinoelämän ja yritystoiminnan että työttömyyden rakenteen ja määrän osalta. Helsingin seutukunnassa syntyy liki puolet maan kaikkien yritysten liikevaihdosta.

Helsingin seudulla kaikkien yritysten yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi 2 % vuonna 2016. Voimakkainta kasvu oli rakentamisen (10 %), liike-elämän palveluiden (8 %), matkailu- ja ravintolapalveluiden (6%), sekä yksityisten kotitalouspalveluiden osalta (7%). Alueen keskeiset haasteet liittyvät erityisesti kalliiseen asumiseen.

Alueella on meneillään muutamia miljarditason rakennusprojekteja, useita yli 100 miljoonan ja lukuisia yli 10 miljoonan euron hanketta. Korjausrakentamisen hankkeita tehdään erityisesti kouluissa ja päiväkodeissa. Työttömyys on ollut laskussa jo viiden kuukauden ajan.

Raaseporin seutukunta

Alueen tilanne elinkeinoelämän ja yritystoiminnan sekä työttömyyden määrän ja rakenteen suhteen on parantunut vuoden takaisesta ja sen ennustetaan paranevan entisestään puolen vuoden ja vuoden kuluttua. Alueen elinkeinorakenne nojautuu vahvasti teollisuuteen. Raaseporin tulevaisuuden vahvuus tulee olemaan kasvava sataman logistiikkaklusteri. Toinen potentiaalinen kasvusektori on matkailuala, johon tulisikin alueella panostaa. Työttömyys on laskenut seutukunnassa yhtäjaksoisesti helmikuusta 2016.

Porvoon seutukunta

Porvoon seutukunnassa on tapahtunut hyvää kehitystä sekä elinkeinoelämän ja yritystoiminnan että työttömyyden määrän ja rakenteen suhteen vuoden takaiseen verrattuna. Positiivisen kehityskulun ennustetaan jatkuvan tulevan puolen vuoden ja vuoden aikana. Alueen elinkeinorakenne nojaa vahvasti teollisuuteen, jonka osuus alueellisesta liikevaihdosta on 87 %. Jatkossa elinkeinoelämän kulmakiviä tulevat olemaan Kilpilahden alueelle kehittyvä bioteollisuusklusteri, seutukunnan rakentaminen sekä matkailu- ja hoiva-ala.

Loviisan seutukunta

Loviisan seutukunnan tilanne elinkeinoelämän ja yritystoiminnan osalta on pysynyt samana viime vuoteen verrattuna, mutta työttömyyden määrän ja rakenteen suhteen tilanne on parantunut. On ennakoitavissa että puolen vuoden ja vuoden kuluttua tilanne tulee kehittymään parempaan suuntaan molempien osalta. Seutukunnan elinkeinorakenne nojaa pääasiassa energiasektoriin ja teollisuuteen, myös alkutuotanto työllistää suhteellisesti enemmän kuin muualla Uudellamaalla. Yhtenä potentiaalisena kasvusektorina on matkailu. Alueen työttömyys on laskenut yhtäjaksoisesti vuoden 2016 kesästä lähtien.

Lisätietoja:

Tutkija Jouni Nupponen, Uudenmaan ELY-keskus, tutkimus.uusimaa(at)ely-keskus.fi