Alueiden vahvuuksien analyysi yritys- ja elinkeinoelämän näkökulmasta on julkaistu (Kaakkois-Suomi)

Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisemassa alueiden vahvuuksien analyysissä on tarkasteltu 18 maakunnan ydinvahvuuksia yritys- ja elinkeinoelämän näkökulmasta. Työn tavoitteena on ollut yhdenmukaisella analyysimallilla kirkastaa maakuntien keskeiset ydinvahvuudet ja suhteelliset kilpailuedut. Lisäksi työn tavoitteena on ollut tuottaa tietoa vahvuuksista suhteessa muihin alueisiin ja kartoittaa yhteistyön mahdollisuuksia muiden alueiden kanssa.

Vahvuuksien analysointi linkittyy maakunnalliseen kehittämistyöhön ja sen toivotaan toimivan tukena maakuntien strategisessa valmistelussa. Alueiden vahvuuksien analyysissä on hyödynnetty maakunnissa tehtyä strategia- ja ohjelmatyötä, minkä lisäksi analyysityön keskeisenä osana ovat olleet kaikissa 18 maakunnassa toteutetut analyysityöpajat. Alueellista näkökulmaa on vahvistettu maakuntiin suunnatulla täydentävällä kyselyllä.

Etelä-Karjala elää vahvasti metsäteollisuudesta

Kaakkois-Suomi on Euroopan suurin metsäteollisuuden keskittymä, ja metsäteollisuuden suhteellinen osuus arvonlisäyksestä on suurinta koko Suomessa. Etelä-Karjalassa on kolmen suurimman Suomessa toimivan metsäteollisuusyrityksen tuotantoa ja tutkimustoimintaa. Etelä-Karjala on teolliselta elinkeinorakenteeltaan Suomen keskittyneimpien maakuntien joukossa. Metsäteollisuuteen kytkeytyvät monet alueen vahvat toimialat. Maakunnan vahva tutkimus- ja tuotekehitystoiminta tukevat innovaatioita ja uutta suuntaa.

Etelä-Karjalan sijainti Venäjän rajan läheisyydessä ja hyvien yhteyksien päässä sekä Pietarista että pääkaupunkiseudulta sekä Venäjä-osaaminen ovat keskeisiä etuja maakunnalle. Sijaintiin liittyy myös Saimaa ja tämän brändiarvo. Useat eri sektoreiden edustajat painottivat vahvaa yhteistyötä ja yhteistä strategista näkemystä. Eri toimijat, niin aluekehittäjät kuin korkeakoulutkin tekevät töitä samansuuntaisen ydinvahvuuksilla perustuvan ja niitä vahvistavan liiketoiminnan kehittämiseksi.

Teollisuudella on edelleen merkittävä rooli Kymenlaakson yritystoiminnassa

Kymenlaakson vienti koostuu lähes kokonaan teollisuustuotteista. Käynnissä oleva rakennemuutos on vähitellen monipuolistanut elinkeinorakennetta, mutta uusia työpaikkoja ei ole syntynyt samassa määrin menetettyjen tilalle. Sahatavaran vienti on kasvanut parin viime vuoden aikana selvästi.

Kymenlaakson sijainti pääkaupunkiseudun, meren ja Venäjän rajan läheisyydessä tuo mahdollisuuksia elinkeinojen kehittämiseen. Metsä- ja paperiteollisuus hyötyy sijainnista. Lisäksi maakuntaan on muodostunut vahva logistiikkaliiketoiminta. Metsä-, saha-, paperi- ja selluteollisuus on laajentunut kiertotalouden näkökulmat huomioivaksi.

Sijainnista nousee ydinvahvuudeksi myös vesistön muu hyödyntäminen. Saaristo ja joki ovat maakunnan matkailuvaltteja, ja näiden liiketoimintaa kehitetään systemaattisesti. Maakunnassa on myös nousemassa vesistöjen lisäksi esimerkiksi luonnonpuistoa hyödyntävää luonto- ja kulttuurimatkailuliiketoimintaa. Muita yksittäisiä, toistaiseksi kapean osaamisen ja liiketoiminnan nostoja ovat energiateknologia, datakeskusosaaminen ja kyberturvallisuus.

Alueiden vahvuuksien analyysi (valtioneuvosto.fi)

Raportin lisäksi on tuotettu interaktiivinen karttasovellus, josta pääsee tarkastelemaan ja vertailemaan maakuntakohtaisia analyysejä osoitteessa: http://owalgroup.com/maakunnat/