Katse yritysten tukipolitiikasta markkinoihin ja kilpailuun (Etelä-Savo)

Julkisuudessa käydään paljon keskustelua yritysten sijoittumisesta, menestymisestä ja kasvumahdollisuuksista eri puolella Suomea. Debatti keskittyy mm. erilaisiin julkisiin tukiin tai niiden puuttumiseen. Usein tuntuu siltä, että keskustelua käyvien mielessä on Suomen teollistamisen aikakausi vuosikymmeniä sitten, jolloin julkisen vallan tekemisillä oli suuri merkitys yritysten toimintojen sijoittumisessa.

Maailma, Suomi ja Etelä-Savo ovat kuitenkin muuttuneet ja edelleen jatkuvassa muutoksessa. Yritysten toimintaedellytyksiä pohtiessa on syytä suunnata katse muihinkin asioihin kuin julkisiin tukiin, ennen kaikkea yritysten toimintaympäristöön eli markkinoihin ja kilpailuun.

Käytännössä lähes kaikkien yritysten markkinatilanne on viimeistään sähköisten kaupantekomuotojen kehittymisen ja käyttöönoton myötä laajentunut ja vaikeutunut hyvin nopeasti. Kansainvälinen kilpailu on tullut lähelle ja lisääntynyt räjähdysmäisesti. Tämä on yhtä aikaa sekä uhka että mahdollisuus; asiakkaat on entistä helpompaa tavoittaa hyvinkin kaukaa, mutta samanaikaisesti kilpailijat tulevat "kotimarkkinoille" ennennäkemättömällä tavalla. Markkinoitavien tuotteiden ja palvelujen pitää olla aidosti kilpailukykyisiä ja asiakaslähtöisiä niin laadun, hinnan, toimitettavuuden kuin toimitusvarmuudenkin osalta.

Kilpailu ei kuitenkaan rajoitu vain asiakkaista kamppailuun, vaikka asiakkaat ovatkin ilman muuta tärkein sidosryhmä yrityksille. Kilpailua käydään entistä enemmän myös resursseista, varsinkin rahoituksesta ja työvoimasta sekä hyvistä ideoista.

Avoimen sektorin rahoitus on ollut jo pitkään muutoksessa, etenkin Suomen 1980-luvun rahoitusmarkkinoiden avautumisesta alkaen. Kohta kymmenen vuoden takainen finanssikriisi on osaltaan vauhdittanut muutosta. Yritysten näkökulmasta tämä muutos tarkoittaa sitä, että tuttu lähipankki tuttuine henkilöineen on vaihtunut isoksi, usein kasvottomaksi ja korostetun analyyttiseksi rahoituslaitokseksi. Pankit edellyttävät nykyään aivan toisenlaista dokumentaatiota ja yrityssuunnittelua rahoitusjärjestelyissä kuin aiemmin. Niinpä eteläsavolainen yrittäjä joutuu kilpailemaan rahoituksen saamiseksi entistä huomattavasti laajemmassa kentässä. Paluuta "vanhaan hyvään aikaan" ei ole näkyvissä. Toisaalta uudet rahoitusmarkkinainnovaatiot, kuten joukkorahoitus, tarjoavat uusia mahdollisuuksia toimijoille. Rahoitusinnovaatioiden hyödyntäminen vaatii kuitenkin yrityksiltä aitoa halua ja osaamista.

Niin ristiriitaiselta kuin saattaa tämänhetkisen melko laajan työttömyyden tilanteessa tuntuakin, osaavasta, korkeaan tuottavuuteen kykenevästä työvoimasta on jo nyt puutetta. Tai vähintäänkin kilpailu siitä on nopeasti tiukentumassa. Etelä-Savossa tämä näkyy juuri nyt aika pistemäisinä ilmiöinä, mutta talouskasvun kohetessa yritykset tulevat varmasti kohtaamaan ongelmia työvoiman saatavuudessa. Julkinen sektori voi auttaa tässä luomalla ja ylläpitämällä hyvää elinympäristöä ja koulutusjärjestelmää. Yritysten on kuitenkin pystyttävä vastaamaan kilpailuun tarjoamalla työn sisällön, kehittymismahdollisuuksien ja työstä palkitsemisen suhteen yhtä hyviä, tai jopa parempia etuja verrattuna niiden alueiden yrityksiin, joissa työmarkkinat ovat muuten dynaamisemmat.

Parin vuoden päästä käynnistyvällä uudella maakunnalla on monta roolia yritysten kehittymiseen liittyen. Todennäköisesti maakunnalla on mahdollisuus auttaa rahallisesti yrityksiä kehittämään kilpailukykyään ennen kaikkea parantamalla osaamistasoaan sekä innovaatio- ja kansainvälistymiskykyä. Samoin maakunta pystynee auttamaan yksittäisiä henkilöitä työllistymisessä. Toimenpiteiden sisältö ja laatu riippuvat osin kansallisesta lainsäädännöstä, mutta myös maakunnan omasta halusta ja tahdosta satsata näihin teemoihin. Tämän lisäksi maakunta luo itse markkinan ostamalla yksityissektorilta erilaisia palveluja kansalaisille ja yrityksille. Juuri nyt eri puolilla Suomea näyttäisi olevan tavoitteena suojata omaa markkinaa mahdollisimman paljon. Pitkällä tähtäimellä ei kuitenkaan ole järkevää sulkea tai rajata markkinaa, vaan mieluummin altistaa paikalliset toimijat heti alusta alkaen laajemmalle kilpailulle. Näin niille annetaan mahdollisuus kehittää omaa kilpailukykyään ja jopa laajentaa toimintojaan muualle.

Johtaja Juha Pulliainen, Etelä-Savon ELY-keskus

Kehittämispäällikkö Tomi Heimonen, Etelä-Savon maakuntaliitto