Kiertotaloutta tienrakentamisessa
- Rakennuskivilouhinnassa syntyvää sivukiveä hyödynnetään Lappeenrannassa (Kaakkois-Suomi)
Mätöntien parantamiseen käytettiin rakennuskivilouhoksen sivukiveä louhepenkereisiin ja kaikkiin rakennekerroksiin. Kuvassa kantavan kerroksen rakentamista (Kuva: TL-InfRa Oy/Ossi Lapinsalo 21.8.2018).
Tienparantamisessa voidaan käyttää hyväksi uusiomateriaaleja. Mätöntien (mt 14780) parantaminen toteutettiin lähes kokonaan käyttämällä rakennuskiviteollisuuden sivukiveä.
Mätöntien rakennushanke muodostui nykyisen tien rakenteen parantamisesta, leventämisestä, kaarteiden oikaisusta sekä kuivatuksen parantamisesta. Mätön kylän kohdalle rakennettiin uusi tielinjaus. Parannustarpeen kokonaispituus on 10 km, josta vuonna 2018 parannettiin reilu 4 kilometrin osuus. Urakkasumma oli 862 000 euroa; tietä parannettiin kesällä 2018. Mätöntien parantaminen sisältyi Liikenneviraston liikenneväylien korjausvelkaohjelmaan 2016-2018.
Maantien liikennemäärä on vähäinen: vuorokausiliikenne vuonna 2015 oli 66 ajoneuvoa/vrk, josta raskaan liikenteen osuus 12 %. Hankeperusteena oli tien heikon kunnon lisäksi ensisijaisesti myös tienvarren rakennuskivivientiyritysten kuljetustarpeiden ja -olosuhteiden parantaminen. Mätöntien parantaminen toteutettiin lähes kokonaan käyttämällä rakennuskiviteollisuuden sivukiveä. Louhintayritys toimitti tarvittavan murskatun kiviaineksen urakoitsijalle.
Mätöntie keskeisimpiä rakennuskiviteollisuuden kuljetusreittejä
Kaakkois-Suomi on rakennuskiviteollisuuden keskeisimpiä alueita Suomessa. Mätöntien varren viisi louhosaluetta sijaitsevat Lappeenrannan ja Luumäen kuntien alueella. Kaikkien louhosten kivet kuljetetaan lähisatamiin ja valtatieverkolle samaa reittiä pitkin: Mätöntie – Ylijärventie – Ylämaantie (Lappeenranta – Ylämaa, mt 387). Mätöntiellä kuljetetaan vuosittain rakennuskiveä noin 100 000 tonnia, mikä tarkoittaa 2 000 rekkakuormaa. Erikoisalusteisilla autoilla kuljetetaan jopa 52 tonnin kuormia. Kuljetetun kiviaineksen määrä on parhaimmillaan noin 25 % koko Suomen rakennuskivilohkareiden vientimäärästä. Alueella toimivat yritykset työllistävät suoraan ja välillisesti satakunta henkeä.
Rakennuskiviteollisuudelle on tyypillistä suurien sivukivimäärien syntyminen. Kaakkois-Suomen alueella sivukiven määrä on tällä hetkellä noin 15 miljoonaa m3. Uutta sivukiveä tulee vuosittain yli 300.000 m3. Käyttö rakentamiseen on lähes nolla.
Mätöntien parantamiseen käytettiin massoja kaikkiaan 64 500 tonnia; hankkeelta saatiin vain 800 tonnia hiekkoja. Suurin osa massoista saatiin Mätön alueen TG Granit Oy:n rakennuskivilouhokselta. Kivi oli louhimon sivukiveä, jota louhittiin tarvekiven (rakennuskiven) päältä. Sivukiveä käytettiin louhepenkereissä, suodatinkerroksessa, kantavassa kerroksessa ja soratien kulutuskerroksessa.
Sivukiviselvitys Mätöntien hankkeessa
Liikennevirasto tilasi yhteistyössä Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen kanssa GeoPex Oy:ltä 24.3.2017 uusiomateriaaliselvityksen Kaakkois-Suomen rakennuskivilouhinnassa syntyvän sivukiven käytöstä tienrakentamisessa. Mätöntien hankekohteeseen kohdistuvassa tutkimuksessa selvitettiin, miten sivukiven käyttöä ja jatkohyödyntämistä voitaisiin edistää tienrakentamisessa. Rakennuskivilouhoksen alueelta otettujen näytteiden avulla selvitettiin muun muassa kiviainesten lujuutta ja radioaktiivisuutta. Selvityksen mukaan sivukivi soveltuu yleensä käytettäväksi pengerrakenteisiin, alempiin rakennekerroksiin sekä soratien kulutuskerroksen materiaaliksi. Sivukiveä voidaan käyttää myös alemman tieverkon kantavan kerroksen materiaalina tiettyjen mitoitusedellytysten mukaisesti.
Rakennuskivilouhosten louhintaprosessissa sivukivi muodostuu suurimmaksi osaksi usean kuution kokoisista kivistä. Tämä tarkoittaa sitä, että ennen kuin kivet voidaan murskata, ne täytyy rikkoa pienempään kokoon. Rikkomiseen käytetään yleensä hidasta ja kallista hydraulivasaraa eli rammerointia. Sivukiven rikkomiskustannukset ovat noin 2-3 kertaa suuremmat kuin jos kiviaines louhittaisiin sopivaan kokoon suoraan kalliosta. Mätön alueen rakennuskivilouhoksilla sivukiveä rikotaan tällä hetkellä jatkomurskauskelpoiseksi vain louhosten omaa käyttötarvetta varten. Jotta sivukiven käyttö murskeeksi saataisiin lisääntymään, kiven rikkomiskustannukset tulisi saada kustannustehokkaammaksi kuin mitä ne ovat nykyisin. Tämä vaatisi ainakin rammerointi- ja murskaustekniikan kehittämistä.
Sivukiviselvityksessä tarkasteltiin myös tehokkaat kiven rikkomiseen soveltuvat laitteet. Mielenkiintoisin laite oli "tykki", joka toimii vapaasti pudotettavan teräslieriön iskuvoimaa hyödyntäen. Mätön kohteessa tämän laitteen testaaminen ei vielä valitettavasti toteutunut.
Liikenneviraston tuore julkaisu Uusiomateriaalien käytön ohjeistus ja hankekäytännöt tarkastelee tarkemmin ohjeistusten ja hankekäytäntöjen kehitystarpeita. Ohjeistuksella on jatkossa merkittävä rooli uusiomateriaalien käytön tehokkaassa hyödyntämisessä ja kiertotalousajattelun edistämisessä.
Lisätietoja
- Kaakkois-Suomen ELY-keskus; Hannu Moilanen, p. 0295 029 191
- GeoPex Oy; Pekka Vallius, p. 0400 341 090
Teksti: dosentti, FT (geologi) Pekka Vallius, GeoPex Oy