Ajatuksia asiantuntijalta: Bio- ja kiertotalous haastaa yhteistyöhön (Pirkanmaa)
Tajusin tätä kirjoittaessani, että tasan vuosi sitten sain tietää tulleeni valituksi nykyiseen työhöni bio- ja kiertotalouden asiantuntijana. Viime syksystä olenkin sitten katsellut kiertotaloutta virkamiehen näkövinkkelistä. Ja vaikkei kiertotalouden edistämisen fundamentti ole aiemmista työtehtävistä muuttunutkaan, on näkökulman ja tarkastelutason vaihtaminen aina virkistävää ja silmiä avaavaa.
Silmiä avaavaa pääkaupunkiseudulta etäämmälle siirtyneelle on ensinnäkin ollut sen havainnointi, kuinka paljon kiertotaloudessa jo tehdään ja tapahtuu eri alueilla. Lukuisat yritykset ovat omaksuneet kiertotalouden osaksi liiketoimintastrategiaansa ja moninaisissa kiertotalouden hankkeissa ja tiekartoissa on määritelty tavoitteita ja tahtotilaa kiertotalouden ja resurssiviisauden edistämiselle sekä hiilineutraalin toiminnan tavoittelulle.
Myös Pirkanmaalla kiertotalous on isossa roolissa muun muassa Pirkanmaan ympäristöohjelmassa ja osana Pirkanmaan maakuntaohjelmaa. Pirkanmaalla omaa luokkaansa on myös ECO3-kiertotalousalue, jossa Nokian kaupungin kehitysyhtiö Verte Oy on tehnyt pitkäjänteistä työtä alueen rakentamiseksi ja kiertotalousyritysten houkuttelemiseksi. Voidaan jo puhua konseptista, jolla on kysyntää myös maailmalla. Tampereen Hiedanrannan alue puolestaan on oivallinen esimerkki modernin kaupunkikehittämisen ja kiertotalouden yhtymäkohdista. Myös Kangasalla ollaan rakentamassa Tarasten kiertotalouskeskittymää.
Olen vieläkin vaikuttunut siitä osaamisen ja asiantuntemuksen määrästä, jota elinkeino-, liikenne- ja ympäristövastuualueilta löytyy ja kuinka laaja-alaisesti ELY-keskuksen toiminta alueillaan vaikuttaa. ELY-keskuksen rooli valtionhallinnon alueellisena toimijana ohjaavine ministeriöineen, sovellettavine EU- ja kansallisen tason ohjelmineen sekä lainsäädäntöineen on kaikkea muuta kuin helppo, mutta sitäkin hedelmällisempi kenttä myös kiertotaloudelle. Kiertotaloudessa monialaisuus ja poikkihallinnollisuus sekä kaikki se, mitä ei perinteisesti ole tehty tai ajateltu voitavan tehdä, on hedelmällisin maaperä uudelle. Ehkä julkisen toimijan rooli on merkittävin siellä, missä ei luonnostaan vielä ole yhteistyötä tai koeponnistettuja liiketoimintamalleja ja -kumppanuuksia? Julkisella taholla on myös mahdollisuus tehdä näkyväksi liiketoimintaa laajempia kokonaisuuksia ja paineita uudistaa nykyisiä toimintamalleja.
Suomen kokoisella maalla on, EU-puheenjohtajuudenkin kynnyksellä, hyvä asema tähdätä kiertotaloudessa vieläkin korkeammalle ja tuottaa käytännön ratkaisuja ja toimintamalleja kiertotalouteen siirtymiseksi. Mitä ketterämmin saamme eri alueet ja verkostot toimimaan yhdessä, jakamaan tietoa ja oppimaan toisiltaan, sitä paremmat mahdollisuudet meillä on ylläpitää hyvinvointimme ja mahdollistaa muutosta myös rajojemme ulkopuolella. Lisäksi talouden ja ympäristön välisen kytkennän vahvistaminen sekä esimerkiksi tekoälyn systemaattinen hyödyntäminen materiaalien turvallisissa kierroissa ovat edellytyksiä sille, että kiertotalouden talousmallista tulee uusi normaali.
Kukaan ei pysty kiertotalouteen siirtymisen edellyttämään systeemiseen muutokseen yksin eikä yhdessä yössä. Kyse on ratkaisukeskeisestä ja tavoitteellisesta yhteistyöstä, jossa uskalletaan ajatella riittävän isosti ja pitkälle, mutta jossa myös maadoitetaan visiointi tähän päivään konkreettiseksi tekemiseksi niin, että kukin voi hahmottaa yhteistyössä oman roolinsa ja vaikutusmahdollisuutensa. Verkostot myös edellyttävät vastuullista vetäjää ja yhdessä muodostettua tilannekuvaa. Kehitys voi kehittyä vain, kun sallitaan muutos ja otetaan aktiivinen ote sen aikaansaamiseksi. Katsoitpa kiertotaloutta kunnan, kansalaisen, tutkimuslaitoksen, korkeakoulun, yrityksen tai minkä tahansa muun tahon näkökulmasta, keskustelen mielelläni kanssasi siitä, miten bio- ja kiertotaloutta Pirkanmaalla vietäisiin eteenpäin.
Irina Simola
erityisasiantuntija, bio- ja kiertotalous
Pirkanmaan ELY-keskus
irina.simola(at)ely-keskus.fi
p. 0295 036 329