Uusiomateriaaleja tierakenteisiin, betonimurskaa eritasoliittymään (Pirkanmaa)
Pirkanmaalla rakennetaan parhaillaan valtatien eritasoliittymää ja parannetaan soratietä, joiden rakentamiseen käytetään uusiomateriaaleja. Maanteiden meluvalleissa vanhoja autonrenkaita on käytetty jo pitkään.
Teiden rakentajana ELY-keskus on aktiivinen kiertotalouden edistäjä. Jätteiden ja sivutuotteiden käyttö on tähän saakka vaatinut erillisiä lupia ja lisäksi maanomistajien epätietoisuus kiertotalousmateriaaleja kohtaan ovat hidastaneet niiden käyttöä. Vuoden vaihteessa voimaan tulleet MASA- ja MARA-asetukset ovat nyt selkiyttäneet tilannetta ja mahdollistavat korvaavien materiaalien käyttämisen pienemmällä byrokratialla. Väylävirastossa päivitetään parhaillaan ohjetta uusiomateriaalien käytöstä, sillä niiden osuutta väylänrakentamisessa halutaan kasvattaa.
Nokialla käytettiin kuitusaven ja lentotuhkan sekoitusta noin kolmen kilometrin matkalla vuonna 2011, kun Pinsiöntien kantavuutta parannettiin. Uusiomateriaalikerroksen paksuus on 20 senttimetriä ja se on toiminut hyvin. Rakentamisen jälkeen seurattiin materiaalin liukoisuutta, mutta mittauksissa ei havaittu minkäänlaista liukenemista. Pinsiöntie päällystettiin vuonna 2017.
Nokialla sorapintaista Pajulahdentietä parannetaan päällystetyksi väyläksi, minkä jälkeen Pajulahdentie muuttuu kaupungin ylläpitämäksi kaduksi. Kaupungin ja ELY-keskuksen yhteishankkeessa suodatinkerroksen luonnonmateriaali, hiekka, korvataan rakeistetulla tuhkalla. Tuhkan käytön etuna on hyvä lämmöneristävyys, mikä on pienentänyt routamitoitusta. Rakennekerroksia on voitu jonkin verran keventää ja leikkaussyvyyksiä pienentää. Näin materiaalien kokonaismäärissä ja työssä syntyy säästöä. Koukkujärven kiertotalousalueella toimiva Ecolan Oy toimittaa tuhkan Pajulahdentien rakennustyömaalle.
Lamminrahkan eritasoliittymään 18 000 tonnia uusiomateriaalia
Liikenne johdetaan uudelle Ojala-Lamminrahkan asuinalueelle Valtatie 12:lta Tampereen ja Kangasalan rajalla rakenteilla olevan Lamminrahkan eritasoliittymän kautta. Urakoitsijana toimivan Destia Oy:n ehdotuksen mukaisesti ramppien jakavassa kerroksessa on käytetty yhteensä 18 000 tonnia betonimursketta. Betonijätettä syntyy betonisten rakenteiden purkutöistä. Infrarakentamisessa murskattua betonia voidaan käyttää hyväksi ja korvata sillä luonnonmateriaaleja. Samalla rakennusjäte saadaan hyötykäyttöön sen sijaan, että se ajettaisiin kaatopaikan penkkaan.
Tampereella rakenteilla olevan kaupunkiraitiotien yhden siltakohteen penkereissä on käytetty betonimursketta. Valtatie 9 ylittävän Vackerin sillan kahdessa penkereessä on luonnonmateriaaleja korvattu betonimurskeella. ELY-keskus on antanut raitiotien rakentaja-allianssille luvan betonimurskeen käytölle tiealueella. Materiaalin käyttöluvan lisäksi allianssi on tehnyt asetuksen mukaisen MARA-ilmoituksen.
Lamminrahkan eritasoliittymän siltapilareiden muotit hahmottumassa. Kuvassa näkyvä louhe on peräisin Sulkavuoren keskuspuhdistamon työmaalta.