Uudenmaan yhteisen maaseutustrategian hiomista jatkettiin - aiheena tällä kertaa älykkäät kylät (Uusimaa)

Jälleen kokoonnuttiin pohtimaan yhteisiä tavoitteita ja toimenpiteitä Uudenmaan maaseudun kehittämiseksi. Teemaksi tähän Pomovästin UMO-hankkeen järjestämään tilaisuuteen oli valittu Älykäs kylä: Euroopan komissio julkaisi vuonna 2017 Älykkäiden kylien toimintaohjelman (Smart Villages Action Plan), joka esittelee erilaisia tapoja kehittää maaseutua. Suomessa aloitetta on jalkautettu  järjestämällä Älykkäin kylä -kilpailu (2018 –2020) ja perustamalla Maaseutuverkoston alle Älykkäät kylät -työryhmä (2019 –2020).

Teemapäivän aikana pohdittiin, miten Uudenmaan alueella toteutettaisiin älykkään kylän teemaa.

Jotta hyvän elämän meininki kylässä säilyy, sen ylläpitämiseen tarvitaan niin verkostoja kuin yhteistyökumppaneita, ja sen päälle on Suomessa ymmärretty jo pitkään, tutkija Sami Tantarinmäki (kuvassa) EMO ry:stä tiesi - hän toimii Maaseutuverkoston Älykkäät kylät -työryhmän koordinaattorina.

- Mutta eikö siinä silti olisi parantamisen varaa - no onhan siinä, hän arveli tilanteesta.

Kun puhutaan älykkäästä kylästä, ei tarkoiteta jotain yhtä nimenomaista kylää. Tällöin on kyseessä suurempi alue, jota kehitetään yhteistyössä muiden kylien tai kuntien kanssa, jotta saadaan aikaan jotain uutta. Aiheesta puhutaan useimmiten tekniikka edellä, sillä tottahan tietoliikenteen toimiminen on tärkeää. Mutta kyllä älykkään kylän käsite voi liittyä muihinkin ratkaisuihin, etenkin sosiaalisiin.

Asiantuntija Päivi Peltola-Ojala Traficomilta esitteli maamme tietoliikenneyhteyksien tilannetta.

Tosi kattavat valokuituyhteydet löytyvät Ahvenanmaalta, mutta myös Uusimaa asettuu tilastoissa keskitason yläpuolelle - etenkin, kun kerrostalot otetaan mukaan. Esimerkiksi Lohjalla, Loviisassa ja Lapinjärvellä valokuituun on satsattu. Kuva Lapinjärveltä.

5G-verkkoa on turha odotella maaseudulle, tai ei se sinne ainakaan ensimmäiseksi tule. 5G-tukiasema vaatii nimittäin valokuidun.

Kyläkoordinaattori Kaarina Pullinen kertoi Vihtijärven vireästä toiminnasta ja älykkäästä kehittämisestä. Vihtijärvellä laadittiin ensimmäinen kyläsuunnitelma 2000-luvun alkupuolella, nykyinen on voimassa vuoteen 2022 asti. Kyläyhdistys on muun muassa ostanut kunnalta euron hintaan kyläkoulun, jonka se remontoi lainarahalla. Nyt kunta vuokraa sitä. Koulun yläkerrassa on kylätalo, jonka kyläyhdistys pisti kuntoon Leader-rahalla: AV-laitteet päivitettiin ja akustiikkaa parannettiin.

Citymaalaisistakin puhuttiin jälleen. Hehän ovat niitä usein luovalla alalla työskenteleviä, jotka haluavat asua sekä kaupungissa että maalla. Maailmalla on huomattu, että muuttoliike suurista kaupungeista maaseudulle on lisääntynyt. Samaa tapahtuu Suomessakin yhä enemmän. 

Yhteisökehittäjä, somevaikuttaja, Citymaalaiset projektin työryhmässä vaikuttava Pauliina Seppälä (kuvassa) pohti muun muassa, mikä citymaalaisia tuo maalle. Tällaisia tekijöitä ovat esimerkiksi vaihtelevat elämäntilanteet, kehittyvä tekniikka, joka mahdollistaa etätyön tekemisen sekä asumisen hinta, joka Seppälän mukaan suorastaan työntää ihmisiä pois kaupungeista. Miten maalle houkuteltaisiin lisää asukkaita? Pitäisi muistaa, että myös muut ihmisryhmät kuin lapsiperheet voisivat tuoda maalle menoa ja säpinää, Seppälä tähdensi.

Teksti ja kuvat: Memmi Ojantola