Kanta- ja Päijät-Hämeen maankäytön hiilivarastojen ja -nielujen tilannekuva on laskettu (Häme)

Maankäytön hiilinielut ja -varastot on laskettu koko kahden maakunnan alueelle ja kuntakohtaisesti. Laskenta sisältää kasvillisuuden ja maaperän hiilen sidonnan ja päästöt. Kasvillisuuden ja maaperän hiilivarastot ja sen muutos eli hiilinielu ylläpitävät ja säätelevät tärkeitä maapallon toimintoja.

Kasvillisuuden ja maaperän yhteenlasketussa hiilivarastossa merkittävin määrä löytyy Hämeenlinnasta. Mikäli hiilivarastoa tarkastellaan suhteellisena lukuna per ha, Tammelan luku nousee suurimmaksi. Kuntien hiilivaraston koon erot liittyvät etenkin soiden määrään. Maaperä on merkittävämpi hiilen varasto kuin kasvillisuus. Kanta- ja Päijät-Hämeen kokonaishiilivarastot ovat yhteensä noin 106 446 000 tonnia C. Hehtaaria kohti hiilivaraston arvot (C) vaihtelevat alueittain merkittävästi soiden ollessa merkittävimmät hiilivarastot. 

Hiilinielu on hiilivaraston vuosittainen muutos, ja laskennassa otetaan huomioon kasvillisuuden hiilensidonta ja maaperän hiilipäästö. Kanta- ja Päijät-Hämeen nettohiilinielut ovat vuodessa noin 470 000 tonnia CO2ekv. Vertailun vuoksi Hämeen ELY-keskuksen alueen kasvihuonekaasupäästöt olivat Suomen ympäristökeskuksen mukaan 2 864 400 tonnia CO2ekv vuonna 2019. Hehtaaria kohti kasvillisuuden hiilinielut ovat keskimäärin noin 0,55 tonnia CO2ekv. Kuntakohtaisesti tarkasteltuna suurin vuosittainen hiilinielu on Hämeenlinnassa. Mikäli nettohiilinielua tarkastellaan per hehtaari per asukas, metsäisten ja harvemmin asuttujen Hartolan, Padasjoen ja Sysmän luvut nousevat kuntien kannalta merkittäviksi.

Laskenta ei sisällä skenaarioita nielujen ja varastojen muutoksesta esimerkiksi metsänhoitosuunnitelmien, maakäyttömuutosten tai metsien ikäjakauman takia.

Hiilinielujen ja -varastojen laskennan toteutti FCG Oy Päijät-Hämeen liiton ja Hämeen liiton tilauksesta ja tilaukseen osallistuivat myös Hämeen ELY-keskus ja Forssan, Riihimäen sekä Hämeenlinnan kaupungit. Raportin lisäksi kunnat ja maakunnat saavat tiedot paikkatietona.

Selvitystä voidaan hyödyntää paikkatietomenetelmillä tehtynä tausta-aineistona maankäytön suunnittelussa tai maakuntien ja kuntien ilmastotavoitteisiin liittyen, kuten Hiilineutraalit kunnat ja maakunnat (Hinku)-toimien suunnittelussa.

• Tutustu raporttiin tästä (pdf)
   

Lisätietoja:

Eira Rosberg-Airaksinen
johtava asiantuntija, Hämeen ELY-keskus
eira.rosberg-airaksinen(at)ely-keskus.fi