Nyheter 2022

Regional information

Nyheter 2022

Luonnonmukaisen tuotannon tavoitteissa reilut kasvuodotukset vuoteen 2030 mennessä (Kaakkois-Suomi)

Kuluneella ohjelmakaudella (2014–2022) luomuviljellyn pellon osuus Suomessa on kasvanut 9,4 prosentista 14,8 prosenttiin kokonaispeltoalasta. Uudessa CAP-suunnitelmassa on tavoitteena kasvattaa luomuviljeltyä peltopinta-alaa 25 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Luomutuotannon kasvattamiseksi maa- ja metsätalousministeriö on julkaissut Luomu 2.0 -luomuohjelman kesäkuussa 2021. Ohjelmalla halutaan vastata luomutuotteiden kysynnän kasvuun saattamalla lisää luomutuotteita markkinoille sekä vähittäiskaupan että ammattikeittiöiden tarpeisiin sekä lisäämällä vientiä. Suomen kansallisessa hankintastrategiassa luomun käytön tavoitteeksi julkisissa keittiöissä on asetettu 25 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Näitä tavoitteita luomun osalta on kirjattu myös Kaakkois-Suomen alueellisen maaseudun kehittämissuunnitelmaan vuosille 2023–2027.

Kimalainen kukassa.
Kimalainen luomupellolla. Kuva: Marjut Henttonen

Kouvolan seutu on luomuviljelyn edelläkävijä

Kaakkois-Suomessa luonnonmukaisesti viljellyn pellon osuus on viime vuosina ollut maan keskiarvoa korkeampi. Vuonna 2022 luomuviljelty peltoala Kaakkois-Suomessa on 17,4 prosenttia alueen kokonaispeltoalasta. Luomutiloja on 274 kpl, joista kotieläintiloja 48 kpl. Luomukotieläintilojen määrä jakaantuu melko tasan Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan välillä, mutta luomuviljeltyä peltoa on enemmän Kymenlaaksossa. Luomutilojen keskikoko on Kaakkois-Suomessa 79,1 hehtaaria, kun taas koko maassa luomutilojen keskikoko on 68,9 hehtaaria. Luvut ovat Ruokaviraston tilastoista.

Kouvolan seudulla luomuviljeltyä peltoa on yli 22 prosenttia kokonaispeltoalasta, mikä on kuntakohtaisesti Suomen kärkipäätä. Kouvolaa voidaankin pitää luomun edelläkävijänä. Kouvolan kaupungin ruokapalvelut tarjoavat useita luomutuotteita, ja tavoitteena on, että käytettävistä raaka-aineista vuonna 2030 luomutuotteiden osuus on 25 prosenttia.

Luomua tuotetaan ympäri Suomea, mutta luomupeltoaloissa on merkittäviä eroja maakuntien välillä. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tutkimuksen mukaan luomualan kasvutavoitteiden saavuttamiseksi olisi tärkeää toteuttaa erilaisia luomutuotannon edistämiseen tähtääviä toimenpiteitä. Joillain alueilla tuet toimivat hyvänä kannustimena siirtyä luomutuotantoon, toisilla taas markkinatilanteen kehittyminen vaikuttaa enemmän. Joillain alueilla puolestaan aktiivisten luomutoimijoiden näyttämä esimerkki tai koulutus voi toimia parhaiten.

Kaakkois-Suomessa luomun kehittämistavoitteiden taustalla on vuonna 2020 päättynyt Luomu lentoon-hanke, jossa yhdessä kaakkoissuomalaisten toimijoiden kanssa tehtiin Kaakkois-Suomen luomun toimintasuunnitelma, joka sisältää vision, tavoitteet ja toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi.

Ratkaisumalleja ruokajärjestelmän kestävyyteen

Ruokajärjestelmän kestävyys ja maatalouden huoltovarmuus ovat nousseet kuluneen vuoden aikana keskusteluun aiempaa enemmän. Sota Ukrainassa, koronapandemia, ilmastonmuutos ja sään ääri-ilmiöt sekä luontokato vaikuttavat niin maatalouteen kuin laajemmin yhteiskunnassa. Maatalouden kannattavuuden parantamisen ja ilmasto- ja ympäristötavoitteisiin vastaamisen tulisi kulkea käsi kädessä. Taloudellisesti kannattavat ja elinvoimaiset maatilat vahvistavat ruokaturvaa ja huoltovarmuutta sekä vaikuttavat ruokajärjestelmän resilienssiin eli muutoskestävyyteen.

Valtakunnallisilla luomupäivillä marraskuussa 2022 Helsingin yliopiston tutkijatohtori Kari Koppelmäki kertoi, millaisin menetelmin voidaan saavuttaa muutoskestävämpi ja omavaraisempi ruokajärjestelmä. Valmiita ratkaisumalleja ja osaamista asian ratkaisemiseksi voi löytyä luomusta. Koppelmäki piti tärkeänä biologisen typensidonnan hyödyntämistä, paikallisen kotieläintuotannon olemassaoloa (kasvi- ja kotieläintuotannon yhdistämistä), ruoan- ja energiatuotannon integroimista, ruoanjalostuksen paikallisuutta, alueellisempaa maatalouspolitiikkaa sekä yhdessä kehittämistä.

Luomu vaikuttaa maatalousluonnon monimuotoisuuteen 

Lehmiä metsälaitumella.
Luomutilan emäntä metsälaitumella Hereford-karjansa luona. Kuva: Yrjö Tuunanen

Monimuotoisuus varmistaa omalta osaltaan maataloustuotantoa, tukee maan kasvukuntoa ja parantaa sopeutumista erilaisiin häiriötilanteisiin. Luomulla on monia ympäristöhyötyjä ja erityisesti luonnon monimuotoisuuden merkitys korostuu luomuviljelyssä. Tutkimustiedon mukaan luomu lisää lajien monimuotoisuutta niin paikallisesti kuin alueellisesti. Kukkivien mesikasvien runsaampi määrä vaikuttaa muun muassa mesipistiäisten esiintyvyyteen. Luomuviljelyllä on lisäksi positiivisia vaikutuksia maaperäekosysteemin biodiversiteettiin.

Luomukotieläintuotannossa eläinten tulee päästä laiduntamaan, mikä lisää eläinten hyvinvointia sekä maatalousluonnon monimuotoisuutta. Laidunnuksella voidaan hoitaa esimerkiksi uhanalaisia elinympäristöjä, kuten perinnebiotooppeja. Monien pölyttäjähyönteisten elinympäristöt pysyvät avonaisena sopivan laidunnuksen vaikutuksesta.

ProLuomun tekemän kyselyn mukaan luonnon monimuotoisuus kiinnostaa kuluttajia. Luomun kuluttajatutkimuksen mukaan suomalaisia kiinnostaa vastuullisempi ruokakori, ja luonnon monimuotoisuuden tukeminen ruoantuotannossa on tärkeää yhä useammalle suomalaiselle. Kyselyn mukaan yli puolet suomalaisista (54 %) myös luottaa vähintään melko paljon siihen, että EU:n luomumerkki vaikuttaa myönteisesti luonnon monimuotoisuuteen.

Lue lisää:

Osallistu ajankohtaisiin tilaisuuksiin ja webinaareihin! Verkostoitumalla ja keskustelemalla lisäät samalla osaamistasi. Luomun ja kestävän ruuantuotannon osalta tapahtumiin ja keskusteluihin voi osallistua esimerkiksi seuraavien sivustojen kautta:

Teksti: Marjut Henttonen, asiantuntija, Kaakkois-Suomen ELY-keskus
 

 

Luomu-logo.​​

Publiceringsdatum
2022-12-14