Suvi Vainio: Digi tuli jo – olitko valmis?

Digitalisaatio on jo täällä, ja vahvasti onkin. Näin toimistotyöläisen näkökulmasta iso harppaus digin kannattelemaan arkeen otettiin maaliskuussa 2020, kun koronapandemian alkuvaiheissa toimistotyöntekijät siirtyivät laajasti etätyöhön koteihinsa. Kuka työhuoneeseensa, kuka keittiön pöydän ääreen. Jotkut istuivat Teams-kokouksissa saunassakin, kun muuta rauhallista tilaa ei palaverille löytynyt. Samaan aikaan kotiin siirtyivät nimittäin myös koululaiset ja osin myös päiväkoti-ikäiset. Kodin ja työelämän integraatio tapahtui rytinällä, eikä välttämättä pelkästään positiivisessa mielessä.

Pirkanmaan ELY-keskuksen tämänkertaisen uutiskirjeen teemana on digitalisaatio. Mutta mitä digitalisaatio sitten oikeastaan on? Kunnon yhteiskuntatieteilijän tapaan aloitan käsitteenmäärittelystä. Wikipedia (15.11.2022) toteaa, että

”Digitalisaatio tai digitalisoituminen tarkoittaa digitaalisen tietotekniikan
yleistymistä arkielämän toiminnoissa. Sen voidaan katsoa alkaneen 1980-luvun kotitietokoneiden käyttöönotosta. Lisäksi yhteisöllisyyden ja kansalaisdemokratian vaikutuskanavat ovat laajentuneet. Digitalisaatio on poistanut aikaan, tilaan, tiedonsaantiin ja osallistumiseen liittyviä rajoituksia kansalaisten vuorovaikutuksesta ympäröivän yhteiskunnan kanssa.

Digitalisaatio on monimuotoistanut palvelutyötehtäviä. Kehityskulku on muuttanut liiketoimintamalleja ja luonut uusia arvonlisäys- ja ansaintamahdollisuuksia.”

Wikipedian määritelmä on osuva. Digitalisoituneessa maailmassa tietotekniikka on mukana arjessa. Tekniikka auttaa meitä käsittelemään tietoa, jäsentämään sitä ja hyödyntämään sitä uudenlaisella tavalla. Tietoa käsitellään, tietoa siirretään ja sillä johdetaan. Digitalisaatio mahdollistaa vuoropuhelun aika- ja paikkariippumattomasti. Se myös luo uudenlaisia työpaikkoja ja muuttaa työelämää.

Tieto on keskeisessä roolissa myös meillä hallinnossa ja julkisissa palveluissa. Järjestelmistä saatavilla oleva tieto tehostaa omaa toimintaamme, mutta tekee siitä samalla myös avoimempaa ja läpinäkyvämpää asiakkaalle.

Asiakasyhteydenpito helpottuu ja palvelut ovat vaivattomammin saatavilla - osittain myös automaation ja itsepalvelun avulla internetissä, sosiaalisessa mediassa ja muilla kanavilla. Tietoturvaa unohtamatta.

Se mikä ei asiakkaalle näy, on se valtava määrä erilaisia järjestelmiä, jotka jauhavat taustalla. Tietoa erilaisista tukitarpeista ja koulutuksen järjestäjistä, jatkuvasti päivittyvää kuvadataa tiestön kunnosta, rekisteritietoa vedenpinnan korkeudesta, monenlaista rahoituskäsittelyä – tietoa kaikista niistä kymmenistä ja kymmenistä asioista, joita tavaratalo nimeltään ELY-keskus asiakkailleen tarjoilee. Kääntöpuolena on sitten se, että jos järjestelmät eivät toimi tai tietoverkoissa on katkoksia, oikein mikään ei etene. Tästä meillä kaikilla varmasti on omakohtaisiakin kokemuksia.

Digitalisaatio on hyvä renki, mutta ei kovin kaksinen isäntä. Järjestelmät auttavat meitä käsittelemään, tekemään ja välittämään eteenpäin päätöksiä, mutta varsinaisen ajatustyön tekee edelleen kuitenkin ihminen, asiantuntija. Hyvätkään järjestelmät eivät korvaa käsipareja, Teams-kokous työyhteisöjä eikä tekoäly lämpimiä ajatuksia. Kun saamme digitalisaation palvelemaan meitä tarkoittamallamme tavalla, tietoturvallisesti ja käyttövarmasti, olemme taas askeleen lähempänä Wikipediassa sille määriteltyjä hyveitä. Paraskin tavoite toteutuu vasta käytännön onnistuneen toteutuksen kautta.

Suvi Vainio
Strategiapäällikkö
Pirkanmaan ELY-keskus

Kuva: Tinnu Salonen​​​​​