Uusi käytännönläheinen opas pilaantuneiden alueiden kestävään puhdistamiseen ja muuhun kunnostamiseen
Pilaantuneen maaperän tai pohjaveden riskienhallinnassa painotetaan yhä enemmän taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäviä ratkaisuja. Kestävän kunnostamisen edistämiseksi on julkaistu nyt kattava opas, jossa tarjotaan konkreettisia työkaluja ja vinkkejä kestävyyden huomioimiseen pima-hankkeen kaikissa vaiheissa.
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen uuteen Kestävän kunnostamisen parhaat käytännöt -oppaaseen on koottu pilaantuneiden alueiden riskienhallinnassa hyödynnettävien menetelmien mahdollisuuksia ja rajoitteita, hyviä käytäntöjä hankkeiden kestävään suunnitteluun ja toteutukseen sekä tosielämän esimerkkejä hankkeista, joiden toteutuksessa on edistetty kestävyyttä.
Oppaan on tilannut Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja sen koordinoima valtakunnallinen Maaperä kuntoon -ohjelma, ja julkaisun toteuttamisesta on vastannut Ramboll Finland Oy. Tavoitteena on palvella laajasti alan asiantuntijoita, kuten viranomaisia, konsultteja ja urakoitsijoita, mutta myös muun muassa maanomistajia sekä oppilaitoksia ja opiskelijoita.
”Oppaan laatimiseen osallistui työpajoissa ja kirjoittajina laaja joukko pilaantuneiden alueiden parissa työskenteleviä asiantuntijoita niin hallinnosta, kunnista kuin yksityiseltä sektorilta. Pima-alan yhteisen ponnistuksen ansiosta pääsimme hyvään lopputulokseen”, kiittelee Maaperä kuntoon -ohjelman projektipäällikkö Kari Pyötsiä.
Kestävä kunnostaminen säästää ympäristöä ja euroja
Kestävän kehityksen huomioiminen ja kiertotalouden edistäminen ovat nykyään tärkeitä lähtökohtia pilaantuneiden alueiden puhdistamisessa ja muussa kunnostamisessa. Esimerkiksi Euroopan unionin uusi maaperästrategia sekä kansallinen pilaantuneiden maa-alueiden riskienhallintastrategia edellyttävät, että pilaantuneiden alueiden riskienhallinta hoidetaan kestävästi ja kustannustehokkaasti. Toimenpiteiden kokonaishyötyjen tulee olla mahdollisimman suuret niistä aiheutuviin haittoihin verrattuna.
Valtakunnallisessa, valtion rahoittamassa Maaperä kuntoon -ohjelmassa esimerkiksi puhdistetaan pilaantuneita alueita riskiperusteisesti. Alueita ei puhdisteta turhaan, ja puhdistamisessa tähdätään aina ihmisten terveyden ja ympäristön kannalta riittävään tasoon. Näin säästetään ympäristöä ja euroja, ja vähennetään samalla työmaista koituvia turhia haittavaikutuksia alueen yhteisöön.
Alan toimijoille on tärkeää toimia kestävästi
”Pilaantuneiden alueiden kestävään kunnostamiseen on saatavilla lukuisia oppaita, ohjeita ja työkaluja, mutta tästä huolimatta kestävyyden sisällyttäminen käytäntöihin on edelleen kesken. Tällä oppaalla halutaan edistää kestävyyttä käytännönläheisesti konkreettisten esimerkkien avulla esittelemällä hyviä käytäntöjä hankkeiden eri vaiheissa”, kertoo hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana toiminut erityisasiantuntija Nina Lehtosalo ympäristöministeriöstä.
Julkaisun laatiminen oli ajankohtaista juuri nyt, sillä vuonna 2020 voimaan tullut pilaantuneisiin alueisiin liittyvä valtiontukilainsäädäntö velvoittaa Pirkanmaan ELY-keskuksen edistämään kestävää riskienhallintaa.
”Kestävän kunnostamisen edistäminen on monelle alalla toimivalle tärkeä tavoite, ja julkaisun laatimiseen on osallistunut suuri joukko innostuneita ja osaavia suomalaisia huippuasiantuntijoita, jotka ovat myös rohkeasti haastaneet ajattelemaan asioista uudella tavalla. Kiitos heistä jokaiselle!” Lehtosalo toteaa.
Lehtosalo toivoo, että oppaan avulla päästään askel lähemmäksi tilannetta, jossa kestävä kunnostaminen on itsestään selvä toimintatapa kunnostusprosessin alusta loppuun.