Itä-Suomen ilmastokonferenssista saatiin työkaluja hiilineutraaliuden tavoitteluun (Kaakkois-Suomi, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala ja Etelä-Savo)
Uusin askelin ja yhteistyössä hiilineutraaliuden suuntaan – Itä-Suomen ilmastokonferenssi kokosi alueen ilmastotoimijat miettimään yhdessä ilmastomuutoksen hillinnän ja sopeutumisen toimia. Isolla joukolla pohdittiin myös suurten ja pienien toimien vaikuttavuutta ja kuntien suurta roolia tiellä hiilineutraaliuteen.
Ilmastokonferenssi keräsi Joensuuhun 144 itäisen Suomen ilmastoasioista kiinnostunutta osallistujaa. Keskustelu oli erittäin vilkasta ja esitykset kannustivat ideoimaan uusia tuulia ilmastoasioihin. Itäinen Suomi on kärsinyt geopoliittisista muutoksista viime vuosina voimakkaasti. Yhteisesti todettiin laaja-alaisen ja uutta luovan yhteistyön olevan tulevan menestyksen rakentamisessa keskeistä. Vastuullisuus, oikeudenmukaisuus, luottamus ja avoimuus olivat keskeisiä teemoja, joita korostettiin kestävän ja elinvoimaisen itäisen Suomen kehityksen vahvistamisessa.
Emeritusprofessori, tutkimusjohtaja Ollikainen piirsi laajaa tilannekuvaa ilmastotyöstä
Markku Ollikainen kertoi maailmanlaajuisesta ja alueellisesta ilmastonmuutoksen hillinnän tilanteesta. Ollikainen pohti myös sitä, millaisia haasteita on tulossa sopeutumisen puolella; ruokaturva, ilmastopakolaisuus, ilmastonmuutokset rajut ja ennakoimattomat vaikutukset eri alueilla. Hän pohti mihin olemmekaan menossa ilmastomuutoksen tiellä: "Olisitteko muutama vuosi sitten uskoneet, että Etelä-Italia aavikoituu?"
Ollikainen korosti sitä, että itäinen Suomi on jäämässä maksajan rooliin ilmastotalkoissa. ”On vakavasti mietittävä, kuinka itäisen Suomen asemaa voidaan kompensoida, kun tuulivoimarakentaminen kielletään kansallisen turvallisuuden nimissä ja samaan aikaan itäinen Suomi kärsii geopoliittisista muutoksista kaikkein eniten”, Ollikainen totesi.
Kunnat ilmastotyön ytimessä
Lappeenranta tekee aktiivista ja monialaista ilmastotyötä, myös kansainvälisesti. Yhtenä tärkeänä yhteistyökumppanina on LUT-yliopisto. Kaupungin päätavoitteena on saavuttaa hiilineutraalius vuonna 2030. Ilmastotyössä ollaan monessa mukana ja vauhti on kovaa. Yhdessä alueen toimijoiden kanssa on toteutettu ilmastotoimia, jotka vähentävät päästöjä maa- ja metsätaloudessa, energian tuotannossa, liikenteessä, teollisuudessa ja jätehuollossa.
Joroisten kuntaan on suunniteltu isoja aurinkovoimalakokonaisuuksia. Ajankohtaista kunnassa on kaavoitusta ja rakentamista koskevien lupien yhteensovittaminen muuhun alueidenkäyttöön ja luonnon ympäristöön.
Kuopion kaupungilla jokainen yksikkö laatii omat ilmastosuunnitelmansa. Kaavoituksessa apuna on myös oma ilmastotiimi. Ohjeistusta on tarjolla mm. viherkertoimista, puurakentamisesta ja ilmastovaikutusten arvioinnista. Tavoitteena työssä on ilmastoviisas kaavoitus.
Pohjois-Karjalassa on vireillä 25 vihreää yritysinvestointia. Energiaan liittyviä investointeja on yli 650 miljoonan euron arvosta sekä bio- ja metsäbiotalouteen liittyviä yrityshankkeita yli 500 miljoonan euron arvosta. Vetyyn, tuulivoimaan ja aurinkovoimaan liittyviä puhtaan energian hankkeita on vireillä 13. Niistä suurin osa liittyy aurinkovoimaan. Suuria bio- ja metsätaloushankkeita on tiedossa 12. Nämä kaikki muodostavat merkittävän osan maakunnan tulevan elinvoiman kehittämistä.
Tukea kuntien ilmastotyöhön
Ympäristöministeriön edustaja kertoi, että kuntien avuksi on suunnitteilla aurinkovoimaloiden kaavoitukseen opas. Suurten uusien aurinkovoimaloiden kaavoituksen ja rakentamista koskevien lupien yhteensovittaminen muuhun alueidenkäyttöön ja ympäristöön on ajankohtaista.
Viime vuonna perustettu ELY-keskusten valtakunnallinen ilmastoyksikkö osallistui konferenssiin lähes koko tuoreen asiantuntijajoukkonsa voimin. Yksikkö auttaa kuntia erityisesti maankäyttöön, maatalouteen ja sopeutumiseen liittyvässä työssä. Sen vastuulla on muun muassa tukea MMM:n laajassa Hiilestä kiinni -ohjelmassa käynnistetyn työn jatkoa. Kokonaisuudesta nostettiin esiin Kuntanielu-hanke, joka kehittää kuntien yhteistyöhön ja hiilinieluihin perustuvaa toimintatapaa kunnille. Joensuussa pilottikohteina on entinen turvetuotantoalue ja turvepeltoja.
Työkalu ilmastoskenaarioiden luomiseen
Suomen ympäristökeskuksen, Luonnonvarakeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen FINSCAPES-hankkeessa on luotu ilmastonmuutosskenaarioita. Skenaarioiden avulla mietitään ja tehdään valintoja tulevaisuuteen. Tarjolla on myös uusi ilmastomalli, jolla tarkastelua voidaan tehdä kansallisesti ja alueellisesti.