Keski-Suomen yritysneuvojaverkosto otti jälleen askeleen kohti alueellista elinvoimaa (Keski-Suomi)
Keski-Suomen yritysneuvojat kokoontuivat kolmatta kertaa yhteiseen Askel elinvoimaan! -tilaisuuteen. Edessä vasemmalla Jouni Hynynen, joka koordinoi yritysneuvojaverkoston toimintaa.
Keski-Suomen yritysneuvojaverkoston Askel elinvoimaan! -tilaisuus järjestettiin 23.5. Toivakan Teemahostelissa. Tapahtuma kokoaa alueen yritysneuvojat yhteisen pöydän ääreen kaksi kertaa vuodessa ja toukokuussa 2024 järjestetty tilaisuus oli järjestyksessään kolmas. Paikalla oli noin 70 yritysneuvojaa ja valtaosa osallistujista oli tapahtumassa mukana ensimmäistä kertaa. Tilaisuuden tavoitteena on vahvistaa yritysneuvojien verkostoa ja edistää Keski-Suomen kasvua, kilpailukykyä ja elinvoimaa. Tämänkertaisen tapahtuman teemana oli TKI eli tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta.
Keväisen tapahtuman avasi Keski-Suomen ELY-keskuksen elinkeino, työvoima ja osaaminen -vastuualuejohtaja Pirkko Melville, minkä jälkeen Toivakan kunnanjohtaja Touko Aalto toivotti verkoston tervetulleeksi Toivakkaan. Aalto kertoi muun muassa pian avautuvista raksarahasta ja muksurahasta, joiden kautta Toivakka pyrkii investoimaan alueen ihmisiin ja elinvoimaan. Raksarahan tarkoituksena on helpottaa uusien asukkaiden ja yritysten sijoittumista kuntaan, kun taas muksurahalla halutaan tarjota ”erilaisia vaihtoehtoja, erilaisille perheille, erilaisiin elämäntilanteisiin”.
Toivakan kunnanjohtaja Touko Aalto esitteli yritysneuvojille Toivakan ajankohtaisia elinvoimainvestointeja raksarahaa ja muksurahaa.
Seuraavaksi pitkän linjan yrittäjä Matti Tiainen kertoi tapahtumapaikkana toimineen Teemahostelin synnystä ja kasvusta. Hostelli on avattu vuonna 2019 entisen palvelukodin kiinteistöön ja tuonut vuosien varrella Toivakkaan majoittujia ympäri maailmaa. Tiainen kiittelee tarjolla olevia yrityspalveluita ja tukea. Hänen mukaansa Toivakassa ei ole puutetta tuesta, mutta ylisukupolvista yrittäjyyttä tarvittaisiin enemmän.
Aloituspuheenvuorojen jälkeen Keski-Suomen ELY-keskuksen johtava asiantuntija Päivi Hamarus esitteli Keski-Suomen TKI-toimintaa. Valtakunnallisena tavoitteena on kasvattaa TKI-panostusten määrää vuoteen 2030 mennessä niin, että ne muodostavat 4 prosenttia bruttokansantuotteesta. Keski-Suomessa tämä tarkoittaa vähintään TKI-menojen kaksinkertaistamista. Keski-Suomessa TKI-toimintaa pyritään vauhdittamaan esimerkiksi vahvistamalla toimijoiden välistä yhteistyötä: alueella toimii Keski-Suomen TKI-toimijoista koostuva verkosto, joka on valmistellut mm. Keski-Suomen TKI-strategian ja aktivoi yhteistyöhön laajemmin. Hamarus myös rohkaisi yritysneuvojia kartoittamaan eli ”haravoimaan” alueensa yrityksiä, jotta niistä löydettäisiin TKI-tarpeita. Yrityksille on tarjolla esimerkiksi TKI-pöytä, johon yritykset ovat tervetulleita keskustelemaan kehittämistarpeistaan. Yritysneuvojat puolestaan saavat lisäeväitä työhönsä TKI-aamukahveista, joissa jaetaan kokemuksia ja toimintatapoja.
Ennen kahvitaukoa osallistujia ilahdutti vielä Toivakan esikoululaisten ja peruskoulun oppilaiden keväinen lauluesitys ”Peipon pesä”.
Ryhmä Toivakan esikoululaisia ja peruskoulun oppilaita kävi esiintymässä Keski-Suomen yritysneuvojaverkostolle.
Kahvitauon jälkeen Mäntyniemen tilan isäntä Lauri Jaatinen kertoi maatalouden TKI-toiminnasta. Maataloudessa TKI-toiminta voi näkyä esimerkiksi täsmäviljelynä, kasvilajikkeiden kehityksenä, kiertotaloutena ja robotiikkana. Mäntyniemen tilalla näistä käytössä ovat täsmäviljely, robotiikka ja kenties merkittävimpänä biokaasulaitos, jonka rahoittamisessa ja luvittamisessa myös Keski-Suomen ELY-keskus on ollut mukana. Biokaasulaitoksella tuotetaan lannasta lämpöä, sähköä ja lähes hajutonta lannoitetta. Laitos mahdollistaa esimerkiksi tilan omavaraisuuden, paremmat lannoitevaikutukset ja vastuullisemman maanviljelyn.
Noin 70 osallistujasta valtaosa osallistui tapahtumaan ensimmäistä kertaa.
Tilaisuuden loppupuolella kuultiin vielä ajankohtaista tilastotietoa, kun Keski-Suomen Yrittäjien Sanna-Mari Jyräkoski kertoi vuoden 2024 kuntabarometrin tuloksista. Suomen Yrittäjien kuntabarometritutkimuksella kartoitetaan joka toinen vuosi kuntien ja yrittäjien yhteistyötä sekä elinkeinopolitiikan tilaa valtakunnallisesti, alueellisesti ja kuntakohtaisesti. Keski-Suomi loisti tämän vuoden tuloksissa monella mittarilla. Maakunta nousi jaetulle kolmannelle sijalle, kun vielä vuonna 2022 Keski-Suomi oli sijalla 9 ja neljä vuotta sitten sijalla 14. Erityisesti yrityspalveluiden hoitaminen on ollut maakunnassamme onnistunutta, sillä Keski-Suomen sijoitus oli niissä maan paras. Lisäksi Jyväskylä sijoittui elinkeinopolitiikan kokonaisarvosanassa yli 100 000 asukkaan kuntien sarjan ykköseksi. Keski-Suomen kaikkien kuntien kolmen kärjessä puolestaan loistivat Konnevesi, Muurame ja Karstula. Toisaalta petrattavaakin löytyy esimerkiksi kuntien houkuttelevuudessa, hankinnoissa ja maahanmuuttajien työllisyydessä.
Keski-Suomen Yrittäjien Sanna-Mari Jyräkoski esitteli tilaisuuden loppupuolella kuntabarometrin tuloksia ja maakunnan menestystä niissä.
Lopuksi vielä Keski-Suomen ELY-keskuksen yritysten kehittämisasiantuntija Caius Forsberg jakoi yritysneuvojat ryhmiin pohtimaan sitä, miten pienet ja keskisuuret yritykset saataisiin vahvemmin mukaan TKI-työhön. Työpajan tuloksissa korostuivat erityisesti viestintä ja markkinointi, yhteistyö, palvelutarjonta ja tilastointi.
Seuraava Askel elinvoimaan! -tapahtuma järjestetään taas syksyllä 2024.