Kotipuutarhurinkin kannattaa huolehtia kasvinterveydestä
Toukokuussa moni painaa viherpeukalonsa multaan, mutta kasvinterveyden kannalta niin harrastajan kuin ammattilaisenkin on tärkeä muistaa muutama asia. Pirkanmaan ELY-keskuksen kasvintarkastaja Riku Lahti suosittelee käyttämään laadukkaita siemeniä ja tarkkailemaan kasvustoja tuhohyönteisten varalta.
– Terveestä siemenestä kasvaa terve kasvi. Kasvitautien torjumiseksi onkin tärkeää käyttää sertifioituja siemeniä niin kasvintuotannossa kuin kotipuutarhassakin, kertoo kasvintarkastaja Riku Lahti Pirkanmaan ELY-keskuksesta. Hän vastaa osaltaan Pirkanmaan elintarviketurvallisuudesta.
Lahden mukaan kasvitautien riski on suuri erityisesti ulkomailta tuoduissa kasveissa ja siemenissä mutta myös mahdollisesti netistä tilattuihin siemenissä. Harva tulee ajatelleeksi, että kasvinterveyden kannalta esimerkiksi tomaattia ei tulisi kasvattaa kaupassa myytävän vihanneksen siemenistä.
– Kesäkukat ja taimet voi huoletta ostaa puutarhoilta ja taimistoilta. Puutarhurit osaavat asiansa, ja ammattiviljelyssä tulee käyttää siemeniä, joiden alkuperä on selvitettävissä, ja joista on vakuutustodistus.
Kuluttajien ja yritysten vastuullisella toiminnalla voidaan estää kasvitautien ja tuholaisten leviäminen, ja niiden aiheuttamat vahingot viljelyksille, metsätaloudelle ja luonnolle. Kasvinterveyttä myös valvotaan Ruokaviraston edellyttämillä kontrollikäynneillä puutarhoille ja taimistoille.
Koloradonkuoriainen on perunamaan kiusa, aasianrunkojäärä voi tuhota koivikon
Kasvitautien lisäksi kasveille ja sadolle vahingollisia ovat erilaiset kasvintuhoojahyönteiset, joista tunnetuimpia ovat koloradonkuoriainen ja aasianrunkojäärä. Koloradonkuoriaisen toukat iskevät perunoiden lehtiin ja varsiin, kun taas aasianrunkojäärä vioittaa lehtipuita ja pensaita tuhoten kasvuston.
– Kasvintuhoojat aiheuttavat taloudellisia menetyksiä kasvintuotannolle ja metsätaloudelle, ja luontoon levitessään ne voivat vahingoittaa ekosysteemejä. Myös asiakkaat arvostavat kasvintuhoojista puhtaita tuotteita, ja kun kasvinsuojeluaineita tarvitsee käyttää vähemmän, ruokatuotteet ovat myös turvallisempia, Riku Lahti summaa.
Koloradonkuoriainen ja aarianrunkojäärä ovat molemmat Ruokaviraston määrittelemiä karanteenituhoajia eli erityisen haitallisia vieraslajeja. Niiden löytyminen edellyttää välittömiä torjuntatoimenpiteitä.
– Jos herää epäilys koloradonkuoriaisesta, toimitaan heti, olipa kyse sitten ammattiviljelyksestä tai kotipuutarhasta. Hyönteisestä otetaan valokuva ja epäilystä ilmoitetaan viipymättä Ruokavirastolle, joka käynnistää tarvittavat toimet. Hyönteinen myös otetaan talteen pussiin tai purkkiin mieluiten elävänä, kunnes kasvintarkastaja käy hakemassa näytteen.
Ruokaviraston verkkosivulla on lomake, jolla karanteenituhoojasta ilmoitetaan. Sivuilla on myös tietoa eri tuhohyönteisistä ja apua niiden tunnistamiseen.
Kasvintarkastaja valvoo elintarvikkeiden turvallisuutta
Riku Lahden työhön kasvintarkastajana kuuluu varmistaa, että markkinoitavat, tuotavat ja vientiin menevät kasvituotteet täyttävät elintarviketurvallisuuden vaatimukset. Tarkastajalle kuuluvat myös kasvihuonetuen sekä varastointituen valvonnat. Kasvintarkastuksesta vastaa Suomessa Ruokavirasto ja kasvintarkastajan tehtävät määritellään ELY-keskuksen ja Ruokaviraston välisessä tulossopimuksessa.
– Työssäni parasta on monipuolisuus ja vaihtelevat työtehtävät. Jopa puolet työpäivistä kuluu maastossa ja tarkastettavissa kohteissa, joten tulee liikuttua paljon, Riku Lahti kertoo.
– Kasvintarkastuksen lisäksi valvotaan esimerkiksi kasvinsuojeluaineiden käyttöä ja kauppaa, rehu- ja lannoitevalmisteita, siemenkauppaa ja kasvisten laatua, hän summaa moninaista tehtäväkenttää. Myös hukkakauravalvonta kuuluu ELY-keskuksen kasvintarkastajan työhön.
Aasianrunkojäärät ja muut tuholaiset kulkeutuvat Suomeen usein puutavaran mukana. Erityisesti puiset trukkilavat ovat mieluisia paikkoja hyönteisille, joten niitä tarkistetaan jo tullissa. Jos lähetys tulee Pirkanmaalle, tarkastuskäynnin hoitaa Pirkanmaan ELY-keskuksen kasvintarkastaja.
– Käytännössä käymme tutkimassa, näkyykö lavoissa ötökän syömiä reikiä ja otamme tarvittaessa puunäytteen, joka lähetetään Ruokaviraston laboratorioon tutkittavaksi. Tarkastus tehdään loppuun Traces-järjestelmässä.
Tracesia käytetään niin EU-maiden välisessä sisämarkkinakaupassa (eläimet ja eläinperäiset tuotteet) kuin tuonnissa EU:n ulkopuolisista maista sekä viennissä EU:n ulkopuolisiin maihin. Järjestelmää ylläpitää Euroopan komissio, ja sitä käyttävät viranomaiset ja yritykset.