Kymenlaakson luonnon monimuotoisuus on selvitetty – seuraavaksi suunnitellaan toimenpiteet (Kaakkois-Suomi)

Suomen ympäristökeskus julkaisi Kymenlaakson luonnon monimuotoisuusselvityksen toukokuussa 2024. Selvityksessä kuvataan monimuotoisuuden nykytila ja maakunnalliset vastuulajit, arvioidaan luontotyyppien kytkeytyvyyttä sekä annetaan toimenpide-ehdotuksia luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi. Hanke on toteutettu yhteistyössä Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus), Kymenlaakson liiton, alueen kuntien ja Suomen ympäristökeskuksen (Syke) kesken.

Kootut aineistot, tehdyt tarkastelut sekä ehdotukset tarvittavista jatkotoimenpiteistä ovat tärkeää taustatietoa Kymenlaakson tulevalle monimuotoisuusohjelmalle (LUMO-ohjelma). Tuloksia tullaan hyödyntämään myös maakuntakaavoituksessa.

Kyminlinnan valleja. Lajistoa on siirtynyt sekä luonnon- että perinneympäristöistä kulttuuribiotooppeihin. Uuselinympäristöillä on suuri merkitys lajiston suojelussa. (Kuva: Tuula Tanska)

LUMO-ohjelma käynnistyy

ELY-keskus laatii alueellisen luonnon monimuotoisuuden toimenpidesuunnitelman osana kahdeksanvuotista Priodiversity LIFE -hanketta. Työ käynnistyy keväällä 2024, ja ensimmäisen vaiheen suunnitelma valmistuu vuoden 2025 loppuun mennessä. Toisen vaiheen on tarkoitus valmistua vuoden 2027 loppuun mennessä. Ohjelmassa osoitetaan maakunnan luontoarvojen keskittymiä, joihin eri toimijat voivat kohdentaa omia monimuotoisuustoimiaan.

LUMO-ohjelman taustalla on luonnonsuojelulaki, jonka mukaan ympäristöministeriö laatii kansallisen luonnon monimuotoisuusstrategian. ELY-keskukset voivat laatia alueelleen luonnon monimuotoisuusstrategiaa ja toimintaohjelmaa koskevan luonnon monimuotoisuuden toimeenpanosuunnitelman.

Toimeenpanosuunnitelman laatimisessa tulee varmistaa riittävä vuorovaikutus alueen keskeisten toimijoiden kanssa. Strategian ja toimintaohjelman sekä alueellisen toimeenpanosuunnitelman valmistelun ja seurannan tulee perustua parhaaseen käytettävissä olevaan tieteelliseen tietoon. ”Kymenlaakson alkutilanne on poikkeuksellisen hyvä lumoselvityksen ansiosta”, iloitsee biodiversiteettikoordinaattori Pekka Heikkilä. Hän on yksi neljästä hankeasiantuntijasta Priodiversity LIFE -hankkeessa Kaakkois-Suomen ELY-keskuksessa. Hankkeen tavoitteena on luontokadon pysäyttäminen Suomessa. Se on 50 miljoonan euron rahoituksellaan Suomen kaikkien aikojen suurin luontokatoa torjuva hanke.

Kymenlaaksossa lähes 800 uhanalaista tai silmälläpidettävää lajia

Kymenlaakson luonnon monimuotoisuusselvityksessä on koottu mahdollisimman kattava tietopohja uhanalaisista lajeista ja luontotyypeistä maakunnan luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämiseksi ja luonnon kestävämmän hyödyntämisen edistämiseksi. Hankkeessa selvitettiin Kymenlaaksossa esiintyvien uhanalaisten lajien ja luontotyyppien esiintymien nykytilaa ja niihin kohdistuvia uhkia sekä annettiin toimenpide-ehdotuksia uhanalaisten lajien ja luontotyyppien tilan parantamiseksi.

Koottujen aineistojen perusteella Kymenlaaksossa esiintyy 25 äärimmäisen uhanalaista (CR), 150 erittäin uhanalaista (EN), lähes 230 vaarantunutta (VU) ja noin 390 silmälläpidettävää (NT) lajia. Kymmenellä uhanalaisella tai silmälläpidettävällä lajilla on nykyisin Suomessa tunnettuja esiintymiä ainoastaan tai lähes ainoastaan Kymenlaaksossa.

Selvityksessä valittiin Kymenlaakson maakunnalliset vastuulajit, joiden säilymisen kannalta kymenlaaksolaiset esiintymät ovat erityisen merkittäviä. Vastuulajeja nimettiin yhteensä 137 ja erityisesti näiden lajien esiintymien nykytilaa ja niihin kohdistuvia uhkia kuvataan raportissa.

Metsien uudistaminen ja hoito sekä ojitus ovat merkittävimpiä syitä uhanalaistumiselle

Kymenlaakson luontotyyppeihin merkittävimmin vaikuttaneita uhanalaistumisen syitä ja myös tulevaisuuden uhkatekijöitä ovat metsien uudistamis- ja hoitotoimet sekä ojitus. Metsien käyttö on ollut maakunnassa intensiivisempää kuin Etelä-Suomessa keskimäärin. Vanhoja metsiä ja etenkin vanhoja käsittelemättömiä metsiä on hyvin vähän. Keskimääräiset hakkuut ovat ylittäneet suurimman ylläpidettävissä olevan hakkuukertymän kuudella prosentilla vuosina 2016–2022 (Luke 2023).

Soilla kunnostusojitukset ja vanhojen ojitusten kuivattava vaikutus ovat edelleen merkittäviä uhkatekijöitä, vaikka uudisojitusten määrä on huomattavasti vähentynyt. Soista 80 prosenttia on ojitettu. Uhanalaisimpia ovat rehevät suot ja korvet. Kymenlaaksossa on yli 60 uhanalaista tai silmälläpidettävää suo- ja lähteikkölajia (12 vastuulajia). Jäljellä olevat suot ovat erittäin tärkeitä luonnon monimuotoisuudelle. Joitakin hienoja suokokonaisuuksia on säilynyt, esimerkkinä Valkmusan kansallispuiston suot.

Edellisten ohella merkittäviä uhkia uhanalaisilla luontotyypeillä ovat rakentaminen, vesien rehevöityminen sekä avoimien alueiden umpeenkasvu, jonka vaikutukset näkyvät perinnebiotooppien ohella rannoilla ja harjumetsissä.

Muun muassa metsälajiston taannuttua Kymenlaakson vastuulajeissa korostuvat nykyisin erilaisissa selvästi ihmisvaikutteisissa ympäristöissä menestyvät lajit. Mukana on aiemmin perinnebiotoopeissa tai paahteisilla harjujen ja reunamuodostumien rinteillä viihtyneitä lajeja, jotka ovat kyseisten ympäristöjen umpeenkasvun edetessä sittemmin siirtyneet elämään esimerkiksi teiden ja ratojen varsille.

Kymenlaakson luontopäivä 27.5.2024 Kotkassa

Kymenlaakson luonnon monimuotoisuusselvitys esiteltiin 27.5.2024 Kotkan Maretariumissa järjestetyssä Kymenlaakson luontopäivä -tilaisuudessa. Selvitystä esittelivät Tytti Kontula ja Terhi Ryttäri Suomen ympäristökeskuksesta. Tilaisuudessa palkittiin vuoden 2023 ympäristöteko. Kunnianosoituksen sai Tommi Hasun luomutila Kouvolasta. Kunnianosoituksen vastaanotti Tuomo Hasu. Kunniamaininnan sai Vehkajoen kunnostaminen vaelluskaloille. Tilaisuudessa kuultiin Ilkka Hanskin luontoverkosta, joka tukee luontoympäristöjen turvaamista erityisesti Virolahdella. Luontoverkkoa esitteli Eeva Furman. Priodiversity LIFE -hankkeesta ja Kymenlaakson LUMO-ohjelmasta kertoi Pekka Heikkilä Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta. Lopuksi osallistujat tutustuivat Maretariumiin Sari Saukkosen johdolla.

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ryhmä Maretariumin edustalla Kotkassa 27.5. Vasemmalta: biodiversiteettikoordinaattori Pekka Heikkilä, biologi Kaisa Honkanen, luonnonhoidon koordinaattori Anna Vuori, luonnonsuojelubiologi Tuula Tanska ja alueidenkäyttöpäällikkö Pertti Perttola. (Kuva: Tuija Närhi)

Lisätietoa:

Publiceringsdatum: 2024-05-30

Regional information