- Aktuellt
- Kungörelser och anmälningar
- Allmän anmälan om flyttning av fordon som lämnats på landsväg
- Planering av statens trafikleder - kungörelser
- De kungörelser, offentliga delgivningar och beslut inom ansvarsområdet för miljö och naturresurser som är riksomfattande eller omfattar flera regioner
- Jobba hos oss
- RSS-feed
- Evenemang och utbildningar
- Anbudsförfrågningar och projektutlysningar
- Pressmeddelanden
- Tiedotteet 2021
- Pressmeddelanden 2020
- Pressmeddelanden 2019
- Pressmeddelanden 2018
- Pressmeddelanden 2017
- Pressmeddelanden 2016
- Pressmeddelanden 2015
- Pressmeddelanden 2014
- Pressmeddelanden 2013
- Pressmeddelanden arkiv
- Beställ meddelanden
- Aktuellt
- Nyheter 2024
- Nyheter 2023
- Nyheter 2022
- Nyheter 2021
- Nyheter 2020
- Nyheter 2019
- Nyheter 2018
- Nyheter 2017
- Nyheter 2016
- Nyheter 2015
- Nyheter 2014
- Nyheter 2013
- Nyhetsbrev
- Kommunikation
Regional information
Salon seudulla tutkitaan niittohoidon vaikutusta niittyihin ja niiden lajistoon (Varsinais-Suomi ja Satakunta)
Varsinais-Suomessa Salon Kurajoen jokivarressa käy pörinä, kun Alppien vuoristoniityille kehitetty niittokone tekee työtään. Suurien pyörien avulla liikkuva kone selviää ketterän näköisesti jyrkästä rinteestä ja korkean kasvillisuuden leikkuu ei näytä tuottavan sille ongelmia.
Brielmaier-niittokone on tuotu Pertteliin tekemään Priodiversity LIFE -hankkeelle heinäniittyjen niittoja. Osana hanketta toteutetaan niittopilotti, jossa pitkään hoitamattomana olleita perinnebiotooppikohteita ennallistetaan niittämällä.
”Perinteisen karjatalouden niitto- ja laidunnuskäytäntöjen luomia perinnebiotooppeja on ollut vielä joitakin vuosikymmeniä sitten huomattavasti enemmän kuin nykyään. Kukkivat niityt ovat esimerkiksi monille pölyttäjille erittäin tärkeitä elinympäristöjä. Monet kasvit ja hyönteiset ovat uhanalaistuneet niittyjen vähenemisen ja umpeenkasvun myötä”, kertoo niittopilottia vetävän WWF Suomen suojeluasiantuntija Eeva-Liisa Korpela.
Niitoilla poistetaan pitkäksi kasvaneita heiniä ja ruohoja, jolloin
Brielmaier-niittokoneen maahantuoja, JoMus Oy, on paikalla esittelemässä laitettaan ja kertoo, että koneeseen on
”Jopa heinän paalaaminen jyrkistä rinteistä on mahdollista koneeseen liitettävillä lisälaitteilla. Kustannustehokas kone on erittäin monikäyttöinen. Vain mielikuvitus rajoittaa lisälaitteiden kirjoa. Kone toimii hydrauliikalla, ja siihen voidaan liittää vaikka lumilinko”, Joni Mustola JoMuksesta kuvailee.
”Koneesta kiinnostuneille yrittäjille voimme myös vuokrata konetta, jotta mukaan lähtemisen kynnys madaltuisi”, lisää Jyri Mustola JoMukselta.
Niiton vaikutusta tutkitaan
Varsinais-Suomen ELY-keskus kartoitti niittoon sopivia alueita ja oli yhteydessä maanomistajiin. ELY-keskuksen Luonnonhoidon asiantuntija Hanna Hakamäki selvitti perinnebiotooppikohteiden kasvillisuutta ja nykytilaa ja teki niiden perusteella kohteille työohjeet:
”Niittykohteet olivat pääosin tyypiltään tuoreita heinäniittyjä, joilla esiintyy myös suurruohoniittyä ja paahteisimmilla rinteillä on jäljellä vielä pienruohoisia alueita. Niityillä kasvoi tällä hetkellä umpeenkasvua ja rehevöitymistä ilmentäviä lajeja, kuten nurmipuntarpäätä, koiranheinää, nokkosta ja koiranputkea. Hyvää niittykasvillisuutta kuitenkin vielä löytyi kaikilta kohteilta, esimerkiksi kissankelloa, ahdekaunokkia, tuoksusimaketta ja särmäkuismaa.”
Ennen niittojen aloittamista Suomen ympäristökeskuksen tutkija Susu Rytteri kartoitti niitettävien alueiden
“Seurasin tulevien niittokohteiden ja niiden lähellä sijaitsevien niiton ulkopuolelle jäävien alojen päiväperhos- ja kimalaisyksilöiden määrää saadakseni käsityksen tutkimusalueen lajistosta ennen niiton aloittamista”, Rytteri kuvailee.
”Seurantaa on tarkoitus jatkaa vuosittain hoidon aloituksen jälkeen, jotta hankkeen myötä ymmärrettäisiin paremmin niittohoidon vaikutuksia pölyttäjälajistoon. Jo tänä vuonna pölyttäjälajeja löytyi ilahduttavan monia, mutta yksilömäärät jäivät verrattain pieniksi. On kiinnostavaa nähdä, lisääntyykö pölyttäjien määrä kohteilla niittohoidon myötä”, Rytteri toteaa.
Perttelin kohteelle on tullut Ammattiopisto Livian Peimarin koulutus Oy:n luonnonhoidon opiskelijoita, jotka pääsevät tutustumaan niittokoneeseen sekä kokeilemaan itse sillä ajamista. Niittyjen hoitoon ja yrittäjyyteen keskittyvä lyhytkurssi järjestetään osana Priodiversity LIFE -hanketta ja sen tavoitteena on saada alalle lisää niittohoidon osaamista tai tekijöitä. Koulutuksen kautta on mahdollisuus kehittää omaa yritystoimintaa ja päästä käsiksi käytännön töihin. Ensimmäistä kertaa järjestettävän lyhytkurssin opiskelijat vaikuttavat motivoituneilta opiskeluun ja niittokoneelle syntyykin jonoa, kun opiskelijat pääsevät itse kokeilemaan sen ajamista.
Varsinais-Suomen ELY-keskuksen luonnonhoidon asiantuntija Hanna Hakamäki on tyytyväinen koulutuksen alkamisesta.
”Pitkässä, kahdeksan vuoden Priodiversity LIFE -hankkeessa tullaan tekemään luonnonhoitotöitä, joten tarvitsemme alalle lisää tekijöitä. Hyvä, että saimme koulutuksen alkamaan heti hankkeen ensimmäisenä vuonna. Esimerkiksi niittoon, raivauksiin, purokunnostuksiin ja perinnebiotooppilaitumien aitaamiseen tullaan tarvitsemaan yhä enemmän yrittäjiä”, Hakamäki kertoo.
”Kaikki hankkeen kunnostus- ja hoitotoimet tehdään maanomistajien luvalla. Onkin ollut ilahduttavaa, miten myönteisesti maanomistajat ovat suhtautuneet tähän niittopilottiin”, Hakamäki kiittelee paikallisia maanomistajia.
Niittopilotti ja niittokoulutus toteutetaan osana Priodiversity LIFE -hanketta. Niittopilottia vetää WWF Suomi yhteistyössä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen (Syke) kanssa. Priodiversity LIFE -hanketta rahoittaa EU ja kansallinen rahoitus tulee mm. Helmi-elinympäristöohjelman kautta.
Lisätietoa:
Eeva-Liisa Korpela,
WWF Suomi suojeluasiantuntija,
[email protected], puh. 044 5655 165
Liina Salonen,
aluekoordinaattori, Priodiversity LIFE -hanke,
Varsinais-Suomen ELY-keskus,
[email protected], puh. 0295 022 174
Priodiversity LIFE -hanke (ely-keskus.fi)
Hanke on saanut osarahoitusta Euroopan unionin LIFE- ohjelmasta. Aineiston sisältö heijastelee sen tekijöiden näkemyksiä, eikä Euroopan unioni tai CINEA ole vastuussa aineiston sisältämien tietojen käytöstä.
- Publiceringsdatum
- 2024-09-16