Työvoimabarometri 2024 julkaistaan lokakuussa – Tervetuloa mukaan Pirkanmaan ennakointitilaisuuksiin
Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisee vuosittaisen Työvoimabarometrin jälleen syksyllä. Työvoimabarometri tuottaa tietoa lyhyen aikavälin työvoima- ja osaamistarpeista. Barometri palvelee niin päätöksentekijöitä, kuin omaa urapolkuaan suunnittelevia kansalaisia.
Työvoimabarometrin tiedon keruusta ja raportoinnista vastaavat ELY-keskukset, kukin omalla toimialueellaan. Barometri julkaistaan kerran vuodessa ja tänä vuonna julkaisu ajoittuu lokakuun loppupuolelle.
Pirkanmaalla ammatti- ja alakohtaiseen tarkasteluun on valittu sotealan, teknologiateollisuuden ja rakennetun ympäristön työvoima- ja osaamistarpeet. Lisäksi analysoidaan yleisesti elinkeinoelämän ja työllisyyden nykytilaa Pirkanmaalla. Keskusteluissa nostetaan esiin alueen vahvuuksia ja haasteita, sekä pohditaan mahdollisia ratkaisuehdotuksia.
Tule mukaan ja anna oma asiantuntijapanoksesi ennakointityöhön
Työvoimabarometrin koostamiseen liittyen järjestämme syyskuun aikana neljä eri tilaisuutta:
Alueellinen ennakointitilaisuus
tiistai 3.9. klo 8.30−11.00, Kohtaamisia.-tila, Finlayson
Tilaisuudessa tehdään analyysi Pirkanmaan maakunnan elinkeinoelämän ja työllisyyden nykytilasta sekä suuntaviivoista vuoden päähän mm. alustuspuheenvuorojen ja paneelikeskustelun avulla.
Ilmoittautuminen: https://link.webropolsurveys.com/EP/26961DB8AA812F5C
Sosiaali- ja terveysalan ennakointityöpaja
torstai 5.9. klo 9.00–10.30, Teams
Työpajassa selvitetään sekä ammatti- että toimialakohtaista tietoa työvoima- ja osaamistarpeista vuoden päähän arvioinnista.
Ilmoittautuminen: https://link.webropolsurveys.com/EP/4DED0325BBC3AA1E
Teknologiateollisuuden- ja palveluiden ennakointityöpaja
perjantaina 13.9. klo 9.00–10.30, Teams
Työpajassa selvitetään sekä ammatti- että toimialakohtaista tietoa työvoima- ja osaamistarpeista vuoden päähän arvioinnista.
Ilmoittautuminen: https://link.webropolsurveys.com/EP/8D62857212AFD2DF
Rakennetun ympäristön ennakointityöpaja
torstaina 19.9. klo 8.30−12.00 Kohtaamisia.-tila, Finlayson
Työpajassa selvitetään sekä ammatti- että toimialakohtaista tietoa työvoima- ja osaamistarpeista vuoden päähän arvioinnista.
Ilmoittautuminen: https://link.webropolsurveys.com/EP/597086E10A206C42
Tervetuloa mukaan!
Pirkanmaan ELY-keskus
Lisätiedot:
- Kehittämisasiantuntija Tero Salminen, tero.salminen(at)ely-keskus.fi
- Ennakointiasiantuntija Juha Salminen, juha.salminen(at)ely-keskus.fi
Työvoimabarometrin verkkosivut: https://tyovoimabarometri.fi/
Uutisrysä: Aluehallinto uudistuu. Kalatalouden palvelut jatkuvat
Valtion aluehallinnon uudistuksessa muodostetaan uusi valtakunnallinen lupa-, ohjaus- ja valvontavirasto sekä uudet alueelliset elinvoimakeskukset. Uudistuksen tavoitteena on yhdenmukaistaa lupa- ja valvontakäytäntöä sekä sujuvoittaa palveluja kansalaisille ja yrityksille.
Elinvoimakeskukset hoitavat jatkossa elinkeinoihin, työllisyyteen, maatalouteen, liikenteeseen,vesitalouteen, luonnon monimuotoisuuden suojelun ja vesien hyvän tilan edistämiseen sekä kalatalouteen liittyviä tehtäviä alueillaan. Valtakunnallisen lupa-, ohjaus- ja valvontaviraston tehtävänä on ympäristö- ja vesitalouslupien hakemuskäsittely sekä niiden valvonta.
Hallitusohjelmaan kirjattiin myös, että edelleen mahdollistetaan elinvoimakeskusten erikoistuminen ja keskinäinen työnjako. Kalatalous jatkaa lähes nykyisellään Kalatalouden aluehallinnon palveluita ja tehtäviä ELY-keskuksissa on hoidettu juuri erikoistumisen pohjalta vuodesta 2015 alkaen kolmelle suuralueella. Toimialuejaon valmistelu etenee siihen suuntaan, että kalatalouden palvelut jatkuvat nykyisenkaltaisena kolmella alueella pienin muutoksin toimialueiden rajoihin. Aluejako perustuu alueellisiin erityispiirteisiin. Järvi-Suomi on keskeistä sisävesialuetta keskittyen sisävesien kalatalouteen, Rannikko-Suomessa korostuu merialue ja EU-asiat, Pohjois-Suomessa erityisesti rajajokiasiat naapurivaltioiden kanssa.
Alueellinen kalataloushallinto hoitaa pienin resurssein suuren määrän erityyppisiä lakisääteisiä tehtäviä. Erikoistuminen ja tiettyjen tehtävien keskittäminen mahdollistavat hyvän palvelu- ja toimintakyvyn ylläpitämisen alueellisesti. Keskeisimmät ohjaus- ja palvelukokonaisuudet ovat rahoitukset, viranomaispäätökset sekä asiantuntijatyö.
Vaikka hallinnollisesti toimitaan suuralueilla, on alueellisia toimipisteitä jopa lisätty maanlaajuisesti kolmella aiempaan verrattuna. Alueellinen läsnäolo ja tunnettavuus tukee monilta osin paikallislähtöistä työtä, johon perustuu kalavarojen hoidon ja käytön järjestäminen, kalatalousyritysten rahoituspalvelut sekä erityyppisten verkostojen työskentely kalatalouden parissa. Kalavarojen hoidon ja käytön järjestäminen on laajaa verkostoyhteistyötä, johon hallinto osaltaan kuuluu. Yhteistyön tulokset palvelevat välillisesti laajaa joukkoa kalastavia kansalaisia ja alan yrityksiä.
Alueellinen yhteistyö tärkeää
Kalavarojen hoidosta ja käytöstä kuuluu suuri vastuu paikalliselle tasolle, jota edustaa vesialueen omistajista sekä alan järjestöistä muodostuvat kalatalousalueet. Kalataloushallinto on kalatalousalueiden tukena monin tavoin. Kalakantojen hoidetaan ensisijaisesti kalastusta säätelemällä, joka lähtee tietoon perustuvasta suunnittelusta ja päätöksenteosta. Kalastuksen säätely alamitoin, solmuvälirajoituksin, rauhoitusaikojen ja -alueiden muodossa esimerkkinä tarvitsee aina hallinnollisen päätöksen, joka kalastuslaissa on määrätty viranomaistehtäväksi. Päättymässä oleva kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmien laatiminen sisälsi lukuisia ehdotuksia kalastuksen säätelyksi, joiden pohjalta tehtiin viranomaispäätöksiä. Kalastonhoitomaksuvaroista myönnetään jatkuvaa avustusta kalatalousalueiden toimintaan, käyttö- ja hoitosuunnitelmien toimeenpanoon, kalatalouden edistäminen sekä mm. kalastuksen valvontaan. ELY-keskuksen asiantuntijoiden laaja-alainen osaaminen on jatkuvasti kalatalousalueiden käytössä.
Kalatalouden oma puhevalta merkittävä kalatalouden edun kannalta
Yleisen kalatalousedun valvonta on alusta lähtien kuulunut kalatalouden aluehallinnon tehtäviin: valvotaan, ettei kalakannoille ja kalastukselle kohdistu haittoja sekä pyritään vähentämään niitä. Yleisen kalatalousedun valvonta liittyy kaikkiin tehtävin, mutta näkyvimmin vesilain- ja ympäristönsuojelulain
mukaisiin lupahakemuksiin, joissa kalatalousviranomaisilla on itsenäinen puheoikeus. Nykyisessä monialaisessa ELY-keskuksessa ympäristövastuualueelle kuuluva vastaava yleisen edun valvonta siirtyy tulevaan lupa-, ohjaus- ja valvontavirastoon, jossa tehtävä jouduttaneen eriyttämään itse lupakäsittelystä. Elinvoimakeskukseen jäädessään kalatalousviranomaisen itsenäinen edunvalvonta säilyy selkeänä. Itsenäiseen edunvalvontakokonaisuuteen liittyy muitakin tehtäviä kuten ympäristölupiin sisältyvien kalatalousvelvoitteiden muutoshakemukset.
Pääkirjoitus on alunperin julkaistu: UUTISRYSÄ | Kalatalousyksikön tiedotuslehti 1/ 2024
Teksti: Timo Takkunen
Kuvat: Hannu Salo
Pohjois-Savon ELY-keskus vastaa Järvi-Suomen kalatalousasioista Pohjois-Savon, Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan, Keski-Suomen, Pirkanmaan ja Hämeen alueilla.