Perinnebiotooppien tila on edelleen heikko

Tuoreessa raportissa esitellään vuosina 2016–2023 tehdyn perinnebiotooppien eli perinneympäristöjen inventoinnin tulokset. Tieto Suomen perinnebiotoopeista on lisääntynyt 1990-luvusta, mutta hoidettuja perinnebiotooppeja on luontotyyppien ja lajiston säilymisen kannalta edelleen liian vähän. Monelle uhanalaiselle kasvi- ja hyönteislajille ne ovat ainoa mahdollinen elinympäristö.

Perinnebiotoopit ovat perinteisen maatalouden muovaamia, runsaslajisia ympäristöjä, kuten niityt ja metsälaitumet. Kaikki perinnebiotooppien luontotyypit on arvioitu uhanalaisiksi Suomessa vuonna 2018, ja niillä elää lukuisia uhanalaisia kasvi- ja hyönteislajeja. Maatalouden tehostuminen on vähentänyt niittyjen pinta-alaa merkittävästi.

1800-luvun lopulla avoimia niittyjä oli noin 1,8 miljoonaa hehtaaria, mutta suurin osa on sittemmin otettu muuhun käyttöön tai kasvanut umpeen. Tuorein inventointi vuosina 2016–2023 osoitti, että Suomessa on 44 999 hehtaaria arvokkaita perinnebiotooppeja, mikä on huomattavasti enemmän kuin 1990-luvulla. Kasvu johtuu osittain pitkäjänteisestä hoitotyöstä ja tiedon parantumisesta.

Kaikki perinnebiotoopit vaativat pitkäjänteistä hoitoa, kuten laidunnusta tai niittoa. Tällä hetkellä hoidossa on noin 31 500 hehtaaria, ja tavoitteena on nostaa määrä 52 000 hehtaariin vuoteen 2030 mennessä. Hoidon laatu on myös tärkeää, ja vain noin 40 % arvokkaista kohteista on hyvässä hoidossa.

Perinnebiotooppien kunnostuksia tehdään muun muassa Helmi-elinympäristöohjelmassa, ja hoitoa rahoitetaan EU:n maatalouden ympäristösopimusten avulla. Jokainen voi vaikuttaa perinnebiotooppien tilaan esimerkiksi suosimalla niillä laiduntavien eläinten tuotteita tai osallistumalla hoitotalkoisiin.

Lue lisää

Perinnebiotooppien tila on edelleen heikko, Suomen ympäristökeskuksen tiedote 12.9.2024 (sttinfo.fi)