- NTM-centralerna
- Regionens situation och utsikter
- Information om exceptionella situationer
- Landsbygdsnäringar
- Arbete och näringar
- Miljöns tillstånd och samhällstrukturen
- Regionens situation och utsikter
- Regionutveckling
- Organisation
- Projekt
- AIN3-hanke
- Integration 2024
- Kokka kohti Suomea
- Loimijoki
- Vesistön tila ja vesienhoidon haasteet
- Sivujoet
- Loimijoen alueellinen vesiyhteistyö
- Fundeerataan vesiä -toimintamalli
- Yhteystiedot
- Landskapsvårdsplan för Pemarådalen
- Projektet Priodiversity LIFE
- Aktuellt
- LUMO-programmet Satakunta
- LUMO-programmet Egentliga Finland
- Utveckling av skötseln av ängarna
- Kontaktuppgifter
- Ravinnekiertotuki biokaasulaitoksille
- VELMU2-programmet
- Päättyneet ympäristöhankkeet
- Planering och uppföljning
- Uppgifter och verksamhet
- Blogi: Rakennusperintöä odotellessa
- Luontoselvitysten laatiminen
- Pohjolan tummien mehiläisten tarina
- Poikkeusluvat luonnonsuojelulain lajeja koskevista rauhoitussäännöksistä
- Varsinais-Suomen ELY-keskuksen asiakaskyselyjen tietosuojaseloste
- Dataskyddsbeskrivning för registret över intressentgrupper vid NTM-centralen i Egenliga Finland
- Varsinais-Suomen ELY-keskukseen toimitettavat asiakirjat MRL:n mukaisissa kaava- ja lupa-asioissa
- Vihreä siirtymä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella
Jätekuljetusten valvonnan kehittämishanke
(Tätä sivua ei enää päivitetä. Tämä yhden vuoden hanke päättynyt vuonna 2016)
Yleistä hankkeesta
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) valvovat jätekuljetuksia Suomen rajojen sisällä ja Suomen ympäristökeskus (SYKE) valvoo kansainvälisiä jätesiirtoja. Kotimaisten jätekuljetusten valvonta perustuu sähköiseen jätehuoltorekisteriin, jota ELY-keskukset ylläpitävät. Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa rekisteröityneitä jätteenkuljettajia on yli 400.
Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa on käynnissä jätekuljetusten valvonnan kehittämishanke. Käsityksemme on, että tietoisuutta jätekuljetusten merkityksestä sekä niihin liittyvistä säädöksistä pitäisi lisätä. Lisäksi jätekuljetusten valvontaa halutaan tehostaa. Tietämättömyys säädöksistä voi johtaa tahattomiin laiminlyönteihin. Valvonnan tehostaminen on ajankohtaista myös viime aikoina ilmenneiden jätehuoltoon ja -kuljetuksiin liittyvien ympäristörikos- ja rikkomustapausten valossa.
Lisää tietoa jätteenkuljetuksista ja niihin liittyvistä säädöksistä
Hankkeen tavoitteena on arvioida, toimivatko jätettä kuljettavat toimijat jätelain (646/2011) mukaisesti. Lisäksi hankkeen avulla pyritään lisäämään tietoisuutta jätteenkuljettajien, yhteistyötahojen ja kansalaisten yleistä tietoisuutta jätekuljetuksia koskevista säädöksistä, riskeistä ja valvonnasta. Tavoitteena on myös tehostaa jätteenkuljetusten valvontaa yhteistyössä poliisin kanssa. Hankkeen aikana pohditaan mahdollisuuksia valvoa jätekuljetuksia muun raskaan liikenteen valvonnan ohessa, jotta valvonta voidaan jatkossakin turvata.
Kuinka paljon jätettä syntyy ja miksi jätehuolto on tärkeää?
Lounais-Suomessa on 2000-luvulla tuotettu vuosittain keskimäärin 4 miljoonaa tonnia jätettä. Tästä yhdyskuntajätettä on noin 300 000 – 350 000 tonnia. Yhdyskuntajätteeseen sisältyy kotitalousjäte, jota syntyy vuosittain noin 250 000 tonnia. Teollisuus tuottaa jätettä vuosittain noin 2,6 miljoonaa tonnia. Syntyvä jätemäärä on niin mittava, että siitä huolehtimiselle täytyy olla johdonmukaiset käsittely- ja varastointimenetelmät. Epäasianmukaisesti toteutettu jätehuolto vaarantaa ympäristöä merkittävästi. Riskinä on muun muassa ympäristön pilaantuminen haitallisten aineiden levitessä maaperään ja veteen sekä roskaantuminen.
Suomen jätelainsäädännössä on määritelty jätteenhuollon etusijajärjestys, joka perustuu Euroopan unionin säätämään viisiportaiseen jätehierarkiaan (kuva 1). Jätteen määrän ja haitallisuuden vähentäminen on järjestyksessä ensimmäisenä. Sitä seuraa uudelleen käytön valmistelu, kierrätys, hyödyntäminen energiana tai muu hyödyntäminen sekä viimeisenä loppukäsittely.
Kuva 1. Jätteiden käsittelyn etusijajärjestys
Jätekuljetuksia liikkuu teillämme päivittäin satoja
Lounais-Suomessa syntyvästä jätteestä suurin osa kuljetetaan muualle hyödynnettäväksi tai loppusijoitukseen. Kuljetusketju voi olla pitkä, kun jätteet esikäsitellään yhdessä paikassa ja siirretään sitten toisaalle lisäkäsittelyä varten.
Yhdyskuntajätettä kuljettavaan pakkaavaan jäteautoon mahtuu jätelajista riippuen noin 10 tonnia jätettä. Jos kaikki yhdyskuntajäte kuljetetaan pakkaavissa autoissa, vaatii sen kuljettaminen jopa 35000 kuljetusta vuodessa. Tämä tarkoittaa lähes sataa jätekuljetusta päivittäin Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Jätettä sisältävä täysperävaunullinen rekka kuljettaa kerrallaan jätelajista riippuen noin 30–40 tonnia jätettä. Vuonna 2011 teollisuuden tuottamasta jätteestä noin 1,9 miljoonaa tonnia kuljetettiin muualle käsiteltäväksi. Jos kaikki teollisuudessa syntyvä muualle kuljetettu jäte kuljetettaisiin täysperävaunullisissa rekoissa, Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa tehtäisiin vuosittain noin 85 000 kuljetusta, joka tarkoittaa yli 200 kuljetusta päivässä. Nämä luvut ovat luonnollisesti vain arvioita koska todellisesti kaikkia jätteitä ei kuljeteta pakkaavilla jäteautoilla tai täysperävaunullisilla rekoilla. Ne kuitenkin kuvaavat, kuinka suuria määriä jätteitä kuljetetaan.
Jätettä kuljetetaan myös ulkomaille käsiteltäväksi. Lounais-Suomen satamat ovat kansallisesti merkittäviä jätteensiirtosatamia. Niistä vietiin vuonna 2014 ulkomaille 116 050 tonnia jätettä, mikä oli 31 % Suomesta ulkomaille kuljetetusta kokonaisjätemäärästä.
Lisätietoja jätekuljetusten valvonnasta ja jätehuoltorekisteristä:
Marja-Riitta Koivisto, tarkastaja, [email protected]
(Sivun kuvat: Saila Porthen)
Jatkosivu:
ELY-keskuksen ja poliisin yhteiset jätekuljetusten tehovalvontapäivät
Uppdaterad: 22.04.2022