Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 - 2020
Maatilojen kehitysnäkymät vuoteen 2025 Kaakkois-Suomessa (Kaakkois-Suomi)
Maatilojen kehitysnäkymät on Kantar TNS Agri Oy:n säännöllisesti toteuttama tutkimus maatilojen nykytilanteesta ja tulevaisuudensuunnitelmista. Tänä vuonna Kaakkois-Suomen ELY-keskus tilasi tutkimuksen omalle toimialueelleen normaalia laajempana ja näin ollen tutkimuksesta saatiin luotettavampaa aineistoa. - Kyselyyn saatiin ilahduttavan paljon vastauksia, kiittelee toimitusjohtaja Anne Kallinen. Tutkimustulokset haastavat päättäjiä ja elinkeinoa miettimään keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi ja toimenpiteiden kohdentamiseksi.
Kaakkois-Suomessa on tällä hetkellä 3 128 maatilaa, joista Kymenlaaksossa 1 758 kpl ja Etelä-Karjalassa 1 370 kpl. Noin kolmasosalla maatilosta on kotieläimiä ja muut ovat kasvinviljelytiloja. Maatiloista yli 50 hehtaarin tiloja on noin kolmannes ja yli 100 hehtaarin tilojen osuus on noin 10 % kaikista tiloista. Tutkimuksen mukaan kolmasosa eli noin tuhat kaakkoissuomalaista maatilaa lopettaa toimintansa vuoteen 2025 mennessä. Viljellyn peltoalan määrä ei todennäköisesti tule juurikaan laskemaaan, koska lopettavat tilat joko myyvät tai vuokraavat pellot jatkaville viljelijöille.
Maatilojen sivuansiot merkittävä tulonlähde
Kaakkois-Suomen maatilojen kokonaisrahavirroista metsätalouden ja sivuansioiden merkitys on keskimääräistä suurempi. Maatilojen kokonaistulot (2017) olivat Kaakkois-Suomessa 316 milj. euroa. Tämä jakautuu maatalouden myyntituloihin (24 %), maatalouden tulotukiin (28%), metsätuloihin (18 %) sekä liitännäiselinkeinohin ja sivuansioihin (30 %). Huomionarvoista on, että maatalouden myyntituloista puolet tulevat maidosta, vaikka maitotilojen määrä on vain 10% tilojen määrästä. Tämä osaltaan kertoo myös viljan heikosta tuottajahinnasta.
Liitännäiselinkeinot ja sivuansiot ovat merkittavässä osassa kaakkoissuomalaisilla maatiloilla. Hieman yli puolella maatiloista on muuta yritystoimintaa. Ylivoimaisesti suurin muun yritystoiminnan muoto on koneurakointi. Seuraavina tulevat polttopuun ja hakkeen valmistus, elintarvikkeiden jatkojalostus sekä matkailu- ja majoituspalvelut. Joka toinen ensisijainen viljelijä kay myös vähintään osa-aikaisesti tilan ulkopuolella palkkatöissä. Sivuansioiden merkitystä maatilakokonaisuudessa korostaa vielä se, että moni viljelijän puoliso on maatalouden ulkopuolinen yrittäjä tai käy palkkatyössä. Käytännössä päätoimisia viljelijöitä ovat vain suurien maitotilojen yrittäjät. Ulkopuolisten palvelujen käyttö maatiloilla lisääntyy, mikä mahdollistaa yhtäältä tilojen laajentumisen ja toisaalta viljelijöiden muut työmahdollisuudet.
Luomu kasvaa tasaisesti
Luomutuotanto on Kaakkois-Suomessa hieman muuta maata yleisempää. Tällä hetkellä pellosta on luomussa 14 % ja tutkimuksen mukaan vuonna 2022 16 %. Luomutilat ovat keskimääräistä suurempia. Luomuun siirtymisessa kiinnostaa odotus paremmasta kannattavuudesta. Rikkakasviongelma nähdään keskeisinä esteinä luomuun siirtymiselle. Tavanomaisen viljelyn puolella perinteisten viljojen ohella on jatkossa enemmän kiinnostusta valkuais- sekä öljykasvien viljelyyn.
Rakennemuutos näkyy maatiloilla - uskoa tulevaisuuteen löytyy silti
Maatalouden kannattavuus koetaan heikoksi, mutta vuoden 2025 jälkeen jatkavilla yrittäjillä on kuitenkin odotus paremmasta. Tähän positiiviseen kannattavuusnäkymään voi osaltaan vaikuttaa heikko lähtötilanne. Myös maatilat ovat polarisoituneet kannattavuuden osalta. Osalla maatiloja tuotanto on jo nyt kohtuullisen hyvin kannattavaa joko monialaisuuden tai kustannustehokkuuden johdosta.
Kaakkois-Suomeen on tutkimuksen mukaan suunnitteilla 40 lypsylehmänavetan uus-/laajennusinvestointia seuraavan viiden vuoden aikana. Lisäksi navetan peruskorjausinvestointia suunnittelee 44 viljelijää. Tämä on noin 28 % nykyisistä maidontuottajista, mikä vastaa koko maan keskitasoa. Lisäksi kaakkoissuomalaiset maidontuottajat pitivät suunnitelmien toteutumista hyvin todennäköisinä. Jos investointisuunnitelmat
konkretisoituvat, kyseisillä tiloilla lehmäluku nousee keskimäärin kaksinkertaiseksi 60:stä lehmästä 120:een lehmään.
Koulutus- ja neuvontatarpeet kaakkoissuomalaisilla viljelijöillä ovat pääsääntöisesti samoja kuin muualla Suomessa. Tuki- ja viljelyneuvonta sekä talouden hallinta ovat merkittävimpiä koulutustarpeita viljelijöiden mielestä. Ehkä hieman huolestuttavaa tilojen laajentumisen näkökulmasta on vastaajien vähäinen kiinnostus ajankäyttöä ja riskien hallintaa koskevaan koulutukseen.
Kaakkoissuomalaisten maatilojen investointiaikeet ja -tarpeet ovat tutkimuksen mukaan hyvin moninaisia. Suurin ryhmä tosin on niitä tiloja, joilla ei ole aikomusta investoida. Rakennuksista tuotantovarastot ja konehallit sekä koneista traktorit ja varavoimakoneet ovat investointilistan kärkipäässä.
Lisätietoja:
- Yksikön päällikkö Jyrki Pitkänen, Kaakkois-Suomen ELY-keskus, p. 0295 029 078, jyrki.pitkanen(at)ely-keskus.fi
- Toimitusjohtaja Anne Kallinen, Kantar TNS Agri Oy, p. 0400 800 865, anne.kallinen(at)kantar.com
Liitteet:
- Maatilojen kehitysnäkymät 2025 - maatilojen tulevaisuudensuunnitelmat (pdf 1,1 Mt)
- Maatilojen kehitysnäkymät 2025 (pdf 3,14 Mt)