Pohjois-Karjalan Natura-alueiden harjumetsiä kartoitetaan osana Helmi-ohjelmaa

Pohjois-Karjalan ELY-keskus aloittaa Natura 2000-alueiden harjumetsien kartoitukset osana valtakunnallista Helmi -elinympäristöohjelmaa. Kartoituksia tehdään tulevien kahden kesän aikana. Kesällä 2020 kartoituksien kohteena on maakunnan Natura 2000-alueista viisi: Pöllönvaara-Kruununkangas, Iso-Juurikka-Leveävaara, Multasärkkä-Likolamminkangas, Jukavaara-Särkilamminvaara ja Munakukkula-Niinivaara. Kartoitusten painopiste on kasvilajistossa ja harjuluontotyypeissä. Kartoituksissa pyritään löytämään uhanalaisten kasvilajien esiintymät, paahderinteet ja muut luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat elinympäristöt, sekä määrittämään niiden edustavuus ja mahdollinen hoitotarve. Tavoitteena on, että arvokkaita elinympäristöjä pystyttäisiin ottamaan huomioon osana talousmetsien hoitoa ja kohdentamaan niihin tarvittaessa luonnonhoitotoimia.

Harjumetsät ovat yksi EU:n luontodirektiivin liitteen I luontotyypeistä eli ns. Natura-luontotyypeistä, jotka ovat Euroopan yhteisön tärkeinä pitämiä luontotyyppejä. Näiden luontotyyppien suojelemiseksi on perustettu Natura 2000 -alueita ja luontodirektiivi velvoittaa jäsenmaita myös luontotyyppien suojelun tason seurantaan. Harjumetsien suojelutaso oli vuoden 2013 arvioinnin perusteella Suomessa heikoin mahdollinen eli epäsuotuisa, huono ja tulevaisuusennusteeltaan edelleen heikkenevä. Harjumetsien tilaa ovat heikentäneet pääasiassa maa-ainesten otto ja intensiivinen metsätalous.

Nyt tehtävät kartoitukset ovat osa ympäristöministeriön käynnistämää Helmi -elinympäristöohjelmaa, jonka tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttäminen tarttumalla sen suurimpaan syyhyn: elinympäristöjen vähenemiseen ja laadun heikkenemiseen. Ohjelman teemoja ovat suot, perinnebiotoopit, lintuvedet- ja kosteikot, ranta- ja vesiluonto sekä puustoiset elinympäristöt, joihin myös harjumetsät kuuluvat. Helmi-ohjelman metsäisten elinympäristöjen hoidolla pyritään parantamaan elinympäristöjä, joiden luonnonarvot ovat vähentyneet esimerkiksi umpeenkasvun tai ihmistoiminnan seurauksena takia. Helmi-ohjelmassa toteutettavat toimenpiteet perustuvat maanomistajien vapaaehtoisuuteen.

Tietoisku harjumetsistä: Harjut ovat jääkauden aikana syntyneitä geologisia muodostumia, jotka koostuvat jäätiköiden sulamisvesien lajittelemasta sorasta ja hiekasta. Ympäristöstä kohoavilla harjumuodostumilla on erityiset valo-, lämpö- ja maaperäolosuhteet, joiden ansiosta niillä esiintyy omaleimaisia luontotyyppejä ja niille erikoistuneita lajeja. Monimuotoisuuden kannalta erityisen merkittäviä ovat jyrkät paisterinteet, joilla esiintyy runsaasta valosta, lämmöstä ja kivennäismaapaljastumista riippuvaisia harvinaisia kasveja sekä niitä ravintonaan käyttäviä hyönteisiä. Edustavien harjumetsien tyypillisiä kasvilajeja ovat esimerkiksi kangasajuruoho, kangasvuokko, hietaorvokki, kissankäpälä, idänkeulankärki, kanervisara ja häränsilmä. Muita harjualueiden erityisiä elinympäristöjä ovat varjorinteet sekä supat. Puustoltaan harjut ovat pääosin mäntyvaltaisia, mutta etenkin varjorinteillä ja suppakuopissa kasvaa usein runsaasti myös kuusta ja lehtipuita. Harjut ovat tärkeitä pohjavesialueita, ja niiden reunoilla esiintyy usein myös edustavia lähteitä ja tihkupintoja. Harjut ovat usein myös maisemallisesti arvokkaita.

 

Lisätietoja

• https://www.ym.fi/helmi
• Luonnonsuojeluasiatuntija Saara Heräjärvi, Pohjois-Karjalan ELY-keskus, puh. 0295 026 189, saara.herajarvi(at)ely-keskus.fi
• Luonnonsuojeluasiatuntija Sonja Hurskainen, Pohjois-Karjalan ELY-keskus, puh. 0295 026 050, sonja.hurskainen(at)ely-keskus.fi