Vesikasvillisuuden tulkintoja ilmakuvilta on tehty jo pitkään, mutta vakioidut ja tarkasti kuvatut menetelmät ovat pitkälti puuttuneet tai ne ovat olleet tapauskohtaisesti räätälöityjä. Pohjois-Savon ELY-keskuksen koordinoimassa ILMAVERSO OHKE -kehittämishankkeessa luotiin avoimeen lähdeaineistoon perustuva tulkintamenetelmä järvien kasvillisuusvyöhykkeiden kartoittamiseksi.

Hankkeen kuva-aineistona käytettiin vuonna 2016 käynnistyneen kansallisen ilmakuvausohjelman väri-infrakuvia. Kansallinen ilmakuvausohjelma tuottaa koko maan kattavaa ajantasaista ja avointa ilmakuva-aineistoa, joka on vapaasti käyttöön otettavissa, mahdollistaen kustannustehokkaan tiedon tuottamisen. 

ILMAVERSO OHKE -hankkeessa kehitetyn tulkintamenetelmän avulla tuotettiin temaattinen kartta järven vedenpinnan yläpuolisen kasvillisuuden vyöhykkeistä. Lisäksi tuotettiin kasvittumisasteeksi kutsuttu tunnusluku, joka on yhteydessä järven rehevyystasoon ja havaittuun lajistoon.

– Hankkeessa testattiin kasvittumisasteen hyödyntämistä järvien ekologisen tilan arvioinnissa ja tulokset olivat lupaavia. Tilaluokittelumenetelmän kehittämistä tulee kuitenkin jatkaa ja edustavaa aineistoa tulee kerätä lisää, jotta menetelmä voidaan ottaa laajasti käyttöön, Pohjois-Savon ELY-keskuksen projektisuunnittelija Juho-Ville Marttila kertoo.

Vesikasvillisuus on tärkeä osa järvien ekosysteemiä, muodostaen elinympäristön mm. vesilinnuille ja kaloille. Monet ympäristön muutokset heijastuvat kasvillisuuden koostumukseen ja järvien suurkasvillisuutta eli makrofyyttejä käytetäänkin mm. osana järvien ekologisen tilan arviointia. Kartoitukset perustuvat pääsääntöisesti vakiomenetelmillä tehtäviin maastotutkimuksiin. Tutkimukset ovat kuitenkin työläitä ja niitä voidaan tehdä ainoastaan keskikesällä, joten maastoseurannat kattavat vain hyvin pienen osa Suomen järvistä. Kaukokartoitus pystyy tarjoamaan tähän kustannustehokkaamman ja alueellisesti kattavamman menetelmän.

• Kasvillisuuskarttoihin ja kasvittumisasteeseen voit tutustua karttapalvelussa.

Menetelmän mukainen ilmakuvatulkinta tehdään hankkeessa kehitetyillä, vapaasti ladattavilla ArcGIS-työkaluilla. Hankkeen raportissa olevat liitteet antavat seikkaperäiset ohjeet työkalujen käyttöön. 

Vaikka hankkeessa onnistuttiin kehittämään tehokas ja validoitu tulkintamenetelmä, kuvausohjelmassa tuotettava aineisto ei kaikilta osin ole riittävän laadukasta tai kattavaa tietyn järven tai järvityypin systemaattiseen seurantaan. Menetelmä soveltuukin parhaiten kartoitusluonteiseen ja tilastolliseen otantaan perustuvaan järvien tila-arviointiin.