Nyheter 2019

Maaseudulle ohjatulla rahoituksella on merkittävät vaikutukset (Etelä-Pohjanmaa)

Maaseuturahaston yritysrahoituksen työllisyyskerroin eli syntyneet työpaikat suhteessa käytettyyn rahoitukseen on lähellä korkean työllistävyyden palvelualoja, kirjoittaa Jaana Husu-Kallio.

Maaseudulla ­toimiville yrityksille suunnattu rahoitus tuottaa tulosta. Parannetun tuottavuuden ja kilpailukyvyn vaikutuksena syntyy työpaikkoja ja sen myötä lisää hyvinvointia. Kansallisesti ja myös kansainvälisesti ainutlaatuisen tutkimuksen tulokset puhuvat selkeää kieltään: maaseutuun kannattaa investoida.

Tuoreessa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmien aluetalous- ja työllisyysvaikutukset -tutkimuksessa tarkasteltiin maaseudun asumista, työtä ja yrittäjyyttä sekä arvioitiin syntyneitä alue-, talous- ja työllisyysvaikutuksia.

Usein maaseudun toimijoille rahoitusta tarjotaan ainoastaan maaseuturahastosta (Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta). Rahoitus myönnetään Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman kautta.

Maaseuturahaston yritysrahoituksen vaikuttavuutta voidaan pitää merkittävänä, sillä sen työllisyyskerroin eli syntyneet työpaikat suhteessa käytettyyn rahoitukseen on lähellä korkean työllistävyyden palvelualoja. Miljoona euroa yritysrahoitusta synnyttää keskimäärin 8,4 työpaikkaa. Esimerkiksi hotelli- ja ravintola-alalla miljoonan euron kokonaistuotantoon tarvitaan noin 11 henkilötyövuotta ja teollisuudessa yleisesti 3–5 henkilötyövuotta.

Huomioitavaa on, etteivät työllisyys- ja investointi­vaikutukset jää vain maaseuturahaston rahoitusta saaneisiin yrityksiin. Maaseudulle suunnattavasta rahoituksesta hyötyvät myös yritykset, jotka toimivat tuettujen yritysten kanssa samassa toiminta­ympäristössä. Näin rahoituksesta hyötyvät epäsuorasti myös tukea saamattomat yritykset.

"Tuetut yritykset osana laajempaa verkostoa kertaannuttavat yritysrahoituksen vaikutukset aluetaloudessa. Tulokset ovat eurooppalaisittain omaa luokkaansa."

Keskimäärin rahoitetussa yrityksessä yksi uusi työpaikka synnyttää 0,5 työpaikkaa ympärillä toimiviin yrityksiin. Tämä johtuu siitä, että maaseudun talouden erityispiirteisiin kuuluu pienten ja keskisuurten yritysten verkostomainen toimintatapa. Siten tuetut yritykset osana laajempaa verkostoa kertaannuttavat yritysrahoituksen vaikutukset aluetaloudessa. Tulokset ovat eurooppalaisittain omaa luokkaansa.

Rakennetukea saaneiden tilojen liikevaihto on kasvanut nopeammin kuin tiloilla keskimäärin, ja investointitukea saaneet tilat työllistävät muita tiloja enemmän myös yrittäjäperheen ulkopuolista työvoimaa.

Maatalouden puolella rahoituksen merkittävin ja pitkävaikutteisin aluetaloudellinen vaikutus liittyy tuotannon tason säilymiseen ja tuotannon jatkuvuuteen, mutta lisääntyvä taloudellinen toimeliaisuus vaikuttaa myös muuhun tuotantoon alueilla ja työllistää muilla aloilla tavaroiden ja palveluiden hankinnalla.

Maaseuturahaston toimilla on yritysten ja maatalouden lisäksi kohennettu maaseudun palveluita, parannettu maaseudulla asuvien yrittäjien ja maatalousyrittäjien osaamista sekä luotu yhteistyöverkostoja.

Maaseuturahaston rahoituksen avulla rakennetut laajakaistayhteydet luovat perustan yrittämiselle ja näin edesauttavat taloudellisen toiminnan kehitystä ja kasvua maaseudulla. Toimiva infrastruktuuri on edellytys muiden rahoitusvälineiden vaikuttavuudelle, kuten yritysrahoitukselle.

Tutkimustulokset osoittavat, että tulevalla EU:n rahoituskaudella (2021–2027) on tavoiteltava vaikuttavuuden lisäämistä räätälöimällä kehittämistoimia eri alueiden ja yritysten erilaisiin tarpeisiin. On tuettava myös alueiden valmiuksia toimia. Maatalouden rahoituksessa on tarpeen turvata sellaisia investointeja, jotka tähtäävät jalostusasteen nostoon maatiloilla.

Maaseudun yritys- ja hankerahoitus edellyttää yhä enemmän yhteensovittamista muiden EU-rahastojen ja kansallisen rahoituksen kanssa. Erilaisia välineitä on pystyttävä soveltamaan joustavammin yhdessä, jolloin rahoitusvälineet vahvistavat toisiaan. Tämä on huomioitava tulevan rahastokauden valmisteluissa.

On tärkeää, että päätöksentekijöillä on ajantasainen käsitys maaseudun nykytilanteesta ja käytettyjen politiikkatoimien vaikutuksista: erilaiset maaseudut eri puolilla Suomea ovat täynnä kasvuhakuisia ja kannattavia yrityksiä sekä kekseliäitä asukkaita. Tutkimus osoittaa selkeästi, että ihmisten kokoisia ideoita kannattaa rahoittaa.

Jaana Husu-Kallio

kansliapäällikkö, maa- ja metsätalousministeriö

Kirjoitus on julkaistu Kauppalehdessä 16.12.2019

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmien aluetalous- ja työllisyysvaikutukset : Vaikuttavuusanalyysi kaudelta 2007–2013

http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161759

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen "vlogin" kautta pääset kuulemaan ja katsomaan yrittäjien kertomana miten yritystuki vaikuttaa käytännössä.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen blogi (ely-keskus.fi)


Uppdaterad