Navigeringsmeny
Nyheter 2019

Millaisia muutoksia Kaakkois-Suomi kohtaa jos ilmasto lämpenee, ja voimmeko tehdä jotain? (Kaakkois-Suomi)

Yleisöä auditoriossa.Kaakkois-Suomen ELY-keskus järjesti vesienhoidon yhteistyöryhmän kokouksen yhteyteen ilmastomuutos-teemaisen seminaarin, jossa pohdittiin ilmastomuutosta sekä vesienhoidon että tulevaisuuden näkökulmasta. Mukana oli Valkealan lukion ja yläkoulun oppilaita sekä alan valtakunnallisia johtavia asiantuntijoita. Mielenkiintoiset esitykset ja aktiivinen keskustelu tekivät seminaaripäivästä antoisan

Tilaisuuden avasi ylijohtaja Leena Gunnar Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta. Hän kertoi, että  ELY-keskuksen teemapainotukseksi on valittu ilmastomuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ilmastomuutostyöryhmä kokoaa ja ideoi sekä tiedottaa toimista, joita vastuualueilla voidaan tehdä hiilineutraaliuteen päästäksemme.

Koululaiset muistuttivat, että meidän kaikkien on tehtävä myös "kotityöt"

Koululaisia pitässä esitystä lavalla.Ensimmäisenä estradille astuivat Valkealan lukion ja yläkoulun oppilaat. He pohtivat esityksessään, että ilmastonmuutos huolettaa, mutta silti he haluaisivat mopot ja haluaisivat matkustella! Oppilaat miettivät omaa vastuutaan ja mahdollisuuksiaan vaikuttaa ilmastomuutokseen, toisaalta heittivät myös palloa kaikille! "Kuunnelkaa, älkää aliarvioiko nuorten mahdollisuuksia vaikuttaa, ja toimikaa!"

 


​​​​​​​Miten media uutisoi ilmastomuutoksesta?

Jari Lyytimäki luennoimassa lavalla.Erikoistutkija Jari Lyytimäki Suomen ympäristökeskuksesta (SYKE) pohti, millainen merkitys medialla on siihen, mitkä ilmastomuutoksen teemat nousevat keskusteluun ja ehkä päättäjienkin pöydälle.

Lyytimäki on tehnyt analyysiä siitä, millaisin otsikoin Helsingin Sanomat uutisoi ilmastomuutosta, lietsooko uutisointi hysteriaa? Toisaalta Suomessa on saatu myös paljon aikaan ja päästöjä vähenemään. Miksi kukaan ei ole muistanut kertoa näistä "voitoista".

Lyytimäki pohti myös, millaisia toimia tarvitaan. Koska olemme hiukan myöhässä, on meidän pakko tehdä kipeitäkin korjausliikkeitä, mutta sillä välin kun tutkijat pohtivat tehokkaimpia toimia hiilineutraaliuden tavoittamiseksi, voimme jokainen aloittaa pohtimalla omaa kulutuskäyttäytymistämme ja miten sen saisimme käännettyä kestävämpään suuntaan.

Kustannustehokkaat toimet ilmastopäästöjen vähentämiseksi

Tommi Ekholm luennoimassa lavalla.Ilmatieteenlaitoksen tutkimusprofessori Tommi Ekholm otti kantaa siihen, millaisin keinoin voisimme hillitä ilmastonmuutosta kustannustehokkaasti.

Pariisissa tehtiin aikanaan ainutlaatuinen ja poikkeuksellinen sopimus, jossa YK:n kaikki jäsenmaat allekirjoittivat sopimuksen ilmastomuutoksen torjunnasta. Ihan samaan ei päästy nyt viime päivinä Madridissa.

Paljon erilaisia toimia ilmastomuutoksen torjumiseksi on tehty, mutta vauhtia voisi olla enemmänkin. Tulokset toimista näkyvät viiveellä. Paljon tehdään uuttakin tutkimusta, jossa mietitään esimerkiksi erilaisia energiantuotannon skenaarioita. Mitä kauemmin maailmassa odotellaan tärkeitä päätöksiä ja vastuunottoa, sitä kalliimmaksi ilmastonmuutos tulee.

EU:ssa on ilmastomuutoksen taakkaa jaettu. Jokaisella maalla on omiin oloihinsa ja tilanteeseensa sovitettu taakka ilmastotalkoissa. Suomella niitä teemoja, joihin pitäisi tarttua ovat liikenne, maatalous, teollisuus ja energiateollisuus ja jätehuolto.

Miten muutos näkyy Kaakkois-Suomen vesistöissä?

Noora Veijalainen luennoimassa.Suomen ympäristökeskuksen hydrologi Noora Veijalainen esitteli kuvia siitä, miten sadanta, valumat ja sitä kautta vedenlaatu mahdollisesti muuttuvat sääolojen muuttuessa. Ennusteiden mukaan sään ääri-ilmiöt lisääntyvät pitkien helle- tai rankkasadejaksojen aikana. Saimaalla ja Päijänteellä etenkin talviaikaiset tulvat voivat yleistyä.

Biologisen muutoksen arviointi on hyvin epävarmaa. Kuitenkin lämpimien vesien lajit hyötyvät ja kylmässä viihtyvät lajit kärsivät.

 

Sukellus pinnan alle – Havaintoja Kaakkois-Suomen vesistöjen muutoksista

Antti Haapala luennoimassa.ELY-keskuksen hydrobiologi Antti Haapala esitteli vesien uuden luokittelun tuloksia. Kaikkiaan on luokiteltu 270 järveä ja 88 jokiosuutta. Järvistä on suurin osa (68 % järvien määrästä) vähintään hyvässä tilassa. Jokivesissä tilanne on toisinpäin, hyvää huonommassa tilassa on 65 %.

Uuden luokittelun myötä tila on muuttunut vajaassa kymmenessä osassa vesistä (pinta-alasta laskien).

Eniten vesienhoitotöitä on joissa ja rannikolla. Onnistumisiakin on ollut edellisellä luokittelukaudella. Esimerkiksi Kivijärven Kuuksenenselällä ovat paikalliset toimijat olleet aktiivisia ja tehneet paljon töitä vesien tilan parantamiseksi ja tulokset näkyvät esimerkiksi klorofylliarvoissa.

Vesien hyvän tilan saavuttamisen lisäksi on tärkeää säilyttää erinomaisessa tilassa olevat vesistöt. Osassa Kaakkois-Suomen latvavesiä on havaittu selvää väriarvojen nousua, mikä muuttaa vesistön biologiaa.

Vaelluskalojen tulevaisuus Kaakkois-Suomessa

Ari Saura luennoimassa.Luonnonvarakeskuksen tutkija Ari Saura arvioi vaelluskalojen tulevaisuutta Kaakkois-Suomen ilmaston muuttuessa. Yleisesti ottaen vaelluskalat, kuten nieriä, harjus ja taimen, vaativat viileää ja hapekasta vettä. Siten ne ovat riskissä ilmaston lämmetessä. Voittajia ovat särki, kuha ja ahven. Lisäksi hyötyvät monet tulokaslajit, kuten hopearuutana ja mustatäplätokko, jotka voivat levittäytyä uusille alueille.

 


​​​​​​​Maatalouden haasteet; Miten sopeutua äärisäihin ja hidastaa ilmastonmuutosta?

Tuomas Mattila luennoimassa.Erikoistutkija Tuomas Mattila SYKEstä kertoi, että viljelijät haluavat tehdä ilmastotöitä ja parantaa maan laatua. Maanviljely voi olla ratkaisu hiilensidontaan, ja samalla parannetaan satoja. Samoilla, melko yksinkertaisilla toimenpiteillä voidaan parantaa maaperän laatua, maan veden pidätyskykyä, ja siten valuntaa sekä ravinnekuormitusta vesistöihin.

Avainasemassa on maan mururakenteen ja mikrobiston parantaminen lisäämällä maan läpäisykykyä, viljelemällä monipuolisesti mm. alus- ja kerääjäkasveja ja säätelemällä valuntaa erilaisilla yksinkertaisilla peltojen muokkausratkaisuilla. Tavoitteena on se, että mahdollisimman paljon hiilestä olisi pysyvästi maassa, vaikka satoa korjattaisiinkin peltojen "pinnalta".

Minun ja meidän metsämme ja ilmastonmuutos

Antti Asikainen luennoimassa.​​​​​​​Luonnonvarakeskuksen tutkimusjohtaja Antti Asikainen esitteli uusia tietoja metsien hiilinieluista ja niiden arvioinnista. Arviot Suomen hiilinieluista on päivitetty äskettäin ja ne ovat muuttuneet hiukan Suomen kannalta "huonoon" suuntaan.

Kaakkois-Suomessa hakkuutasot ovat ylittäneet jo useamman vuoden metsien kasvuvauhdin eli metsää hakataan enemmän kuin se vuodessa kasvaa. Valtakunnallisesti kestävää hakkuutasoa ei kuitenkaan olla ylitetty. Jatkuvaan kasvatukseen siirtyminen ei välttämättä ole ilmaston kannalta nykyistä, avohakkuuseen perustuvaa metsänkasvatusta parempi ratkaisu, mutta asiasta on vielä varsin vähän tietoa. Jatkuva kasvatus voi myös lisätä suurten metsäpalojen määrää, jolloin samalla menetetään myös turvemaahan pitkäksi aikaa sitoutunut hiili.

Asikainen käänsikin katseet maatalouskäytössä oleviin hoitamattomiin turvemaihin, jotka pitäisi metsittää.

Sekä metsätalouden että maatalouden yhteydessä kannattaa miettiä tukien suuntaaminen sellaisiin hankkeisiin, jotka ovat hiilineutraaleja.

​​​​​​​

Teksti: Sirpa Skippari, Taina Ihaksi ja Tuija Närhi
Kuvat: Tuija Närhi


Regional information