Parempi työelämä!
Valtakunnallinen työelämän kehittämisen koordinaatiohanke
- Parempi työelämä
- Parempi työelämä
- Blogit – lue ajatuksiamme
- Hankesankarit – blogeja kehittämishankkeista
- Pk-yritykset ja digikyvykkyys – Työn suunnittelulla työhyvinvointia ja tuottavuutta
- Parempi työelämä
- Hankehaut – infoa rahoituksesta
- Työelämän kehittämishankkeet – katso mitä Suomessa kehitetään juuri nyt
- Tapahtumat – katso mitä tapahtuu
- Pohjoisen yhteiset voimat 30.-31.10.
- Työelämäfoorumi 20.11.
- Paremman työelämän jäljillä -verkkokeskustelusarja
- Työelämäoppeja Islannista -seminaari
- Menneet tapahtumat – katso materiaalit ja tallenteet
- Pannu kuumana -verkosto – kehitä kanssamme maailman parasta työelämää
- Blogit – lue ajatuksiamme
- Hankesankarit – blogeja kehittämishankkeista
- Pk-yritykset ja digikyvykkyys – Työn suunnittelulla työhyvinvointia ja tuottavuutta
- Miksi yrityksen kannattaa osallistua työelämän kehittämishankkeisiin?
- Hakuklinikka ja hankesparraukset saivat loistavan vastaanoton!
- Arvioinnin sietämätön vaikeus!
- Suomalainen työelämä on täynnä onnistumisia – mutta niistä ei tiedä kukaan
- 5 vinkkiä parempaan hankeviestintään
- Miksi yksinkertainen on kaunista ja tarpeellista?
- Hankalaa hankehumppaa vai ketterää kehittämistä?
- Paremman työelämän tekoja – blogeja ratkaisuista
- Liikettä ja lystiä – aktiivisuutta asiantuntijatyöhön
- Tunteiden johtaminen työyhteisössä on pieniä arjen tekoja
- Digistä tukea ja apua oppimisen haasteisiin työpaikoille
- Onko ruoho vihreämpää aidan toisella puolella? – viisi työelämän parhainta käytännettä muualta Euroopasta
- Postilla välitetään pakettien lisäksi myös työntekijöistä
- Aikaa ja huolenpitoa – Hoivakehityksen työhyvinvointiresepti
- Kuinka erityistä tukea tarvitsevalle nuorelle rakennetaan polku työelämään?
- Parviäly työelämässä
- Työtä muotoilemalla työhyvinvointia ja tuottavuutta
- Parempi työelämä – blogeja työelämän kehittämisestä
- Ihminen ei ole kone, mutta työyhteisöjen huoltamiseen on olemassa työkaluja
- Työelämän saagaa Islannista
- Työmatkarönsyillen hyvinvointia
- Nuorten työelämäodotukset peilaavat ajankuvaa
- Pieni ja piskuinen Islanti uskaltaa kokeilla työelämässä
- Me suomalaiset tykkäämme tehdä itse – helpommalla pääsisi kääntämällä katseet ulkomaille
- Miksi laadukas työelämä on kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kannalta välttämätöntä?
- Sivistys on elämämme paras investointi – tai niin ne väittävät. Lue ja päätä itse!
- Miksi työelämän kehittämisestä puhutaan nykyisin jatkuvasti?
- Yhteisen keskustelun voima – työelämän kadotettu luonnonvara?
- Parempi työelämä! – tutustu tekemiseemme
- Yhteystiedot – katso keitä me olemme
- Project summary in English
Pk-yritykset ja digikyvykkyys -Työn suunnittelulla työhyvinvointia ja tuottavuutta
Euroopan Unioni maalailee kuvaa tulevaisuuden työelämästä digitalisaation ja vihreän siirtymän värittämänä visiona. Tässä visiossa korostuvat kestävän arvonluomisen moninaisuus ja ihmisen hyvinvoinnin merkitys. Teknologinen kehitys on väistämätöntä, joten on luontevaa etsiä keinoja hyödyntää sitä kestävästi. Vaikka uudet teknologiat eivät korvaa ihmistä työssä, ne muuttavat työnteon vaatimuksia ja sisältöä. Teknologioiden myötä esimerkiksi kognitiiviset kyvykkyydet tulevat korostumaan työnteossa.
DigiKyvykäs-hankkeessa vahvistetaan pk-yritysten kyvykkyyksiä
Kuinka pk-yritykset sitten voisivat kehittää kyvykkyyksiään vastata yllä mainittuun teknologiamurrokseen? ESR-rahoitteisessa DigiKyvykäs-hankkeessa olemme lähteneet etsimään keinoja tällaisten kyvykkyyksien vahvistamiseksi ja terävöittämiseksi. Erityinen mielenkiintomme on siinä, kuinka digitalisaation värittämää työtä voitaisiin suunnitella paremmin. Tarvetta ymmärtää teknologioiden kehittymisen vaikutuksia työorganisaatioihin ja työntekijöihin, sekä siten myös työhyvinvointiin ja tuottavuuteen, on peräänkuulutettu monissa eri yhteyksissä. Olemmeko varmasti miettineet riittävästi, kuinka uusia teknologioita voitaisiin käyttää työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kannalta optimaalisella tavalla?
Nykyinen tutkimustieto niin Suomesta kuin maailmaltakin on hyvin yksimielistä sen suhteen, että emme tiedä uusien teknologioiden kaikkia vaikutuksia työntekoon. Millaisia vaikutuksia esimerkiksi robotiikalla tai tekoälyllä lopulta on teollisuuden valmistus- ja palveluprosesseihin? Miten ne vaikuttavat ihmisten tekemää työtä sisältäviin vaiheisiin? Miten muutokset tulevat vaikuttamaan yrityksen kokonaissuorituskykyyn ja -kustannuksiin sekä henkilöstön työhyvinvointiin?
Huomio työn suunnitteluun
Lähdemme DigiKyvykäs-hankkeessa liikkeelle siitä, että kyvykkyyksien kehittämiseksi yritysten tulisi entistä paremmin kiinnittää huomioita rakenteisiinsa, prosesseihinsa ja käytäntöihinsä. Näissä tarkasteluissa tulee väistämättä eteen tarve tarkastella ihmisen tekemää työtä ja sitä, miten se on suunniteltu tehtäväksi. Mistä tällaista suunnittelutietoa sitten olisi mahdollista löytää ja kuinka sitä voitaisiin hyödyntää toiminnan kehittämisessä?
Näkemyksemme mukaan Suomessa ei osata hyödyntää tutkimustietoa työn suunnittelun tukena. Maailmalla, ja Suomessa, on tarjolla valtavasti erilaisia suunnittelustandardeja, jotka mahdollistaisivat ihmistyön tutkittuun tietoon perustuvan mittaamisen, suunnittelun ja johtamisen. Hyödynnämme DigiKyvykäs-hankkeessa tätä jatkuvasti kertyvää tietoa etsiessämme keinoja auttaa pk-yrityksiä suunnittelemaan työtään ja työprosessejaan.
Teknologioiden nopeakaan kehittyminen ei ole uhka, kun muistaa, etteivät ihmisen fyysiset, kognitiiviset ja psykososiaaliset kyvyt ole muuttuneet merkittävästi viime vuosikymmeninä. Uskomme, että yrityksen digikyvykkyyttä voidaan siis kehittää, kun huomioidaan riittävällä tavalla sitä tietoa, mitä vuosikymmenten aikana ihmisten ominaisuuksista on kertynyt. Tällaista tietoa löytyy runsaasti esimerkiksi ihmisen biomekaniikkaan ja antropometriaan (eli ihmismittoihin) tai vaikkapa henkiseen kuormitukseen sekä ihminen-teknologia -vuorovaikutukseen liittyen.
Etsimme hankkeeseen mukaan kohdeyrityksiksiä teollisuuden ja logistiikan sektoreilta
DigiKyvykäs-hankkeen toimenpiteet ovat syksyn 2024 myötä käynnistymässä. Etsimme hankkeen kohdeyrityksiksi erityisesti teollisuuden ja logistiikan sektoreilla toimivia pk-yrityksiä, joilla on halukkuutta lähteä ennakkoluulottomasti tarkastelemaan omia digikyvykkyyksiään sekä ymmärrystään ihmiskeskeisestä suunnittelusta. Tarjoamme kohdeyrityksille konkreettista opastusta ja neuvontaa näiden kyvykkyyksien kehittämiseksi. Tavoittelemme erityisesti sellaisia henkilöitä yrityksistä, jotka ovat tekemisissä yrityksen ja tuotannon kehittämisen sekä tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kanssa. Tyypillisesti nämä edustavat 1) ylintä johtoa, 2) tuotannon johtoa, 3) teknologia-asiantuntijoita ja uusien teknologioiden käyttäjiä, sekä 4) työterveys- ja työturvallisuusasiantuntijoita.
Oman yrityksesi digikyvykkyyden tasoa voitte tarkastella vastaamalla DigiKyvykäs-hankkeen alkukyselyyn: Linkki kyselyyn. Kysely auttaa teitä pohtimaan kehittämistarpeitanne. Me tarjoamme hankkeessa sitten kehittämispolkua kohti kestävää kilpailuetua. Hankkeen tulevissa toimenpiteissä tulemme tarjoamaan opastusta ja apua juuri niihin työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittämistarpeisiin, jotka nousevat esiin kyselystä. Jatkamme mielellämme keskusteluja kanssanne yrityskohtaisesti. Voitte olla yhteyksissä esimerkiksi Arto Reimaniin ([email protected], 0505984509) jos haluatte keskustella lisää hankkeesta ja sen toimenpiteistä.
Kirjoittajat:
Arto Reiman ja Maria Lindholm
Uppdaterad: 29.08.2024