Järvilohen suojelu

Järvilohi on määritelty äärimmäisen uhanalaiseksi lajiksi, ja sen säilyttäminen osana maamme kalastoa vaatii useita eri suojelutoimia. Saimaan järvilohen hoidossa painotetaan nykyisin luontaisen lisääntymisen järjestämistä. Sitä mukaa, kun luonnontuotannossa edistytään, voidaan vähentää hallitusti viljelyvaraisen säilytyksen osuutta.

Valtion (Luonnonvarakeskuksen) säilytysviljelyn kautta tehtävien istutusten merkitys Vuoksen vesistön järvilohelle on edelleen tärkeä. Näin siitäkin huolimatta, että kutu- ja poikastuotantoympäristöjä on kunnostettu laajassa mittakaavassa kannan alkuperäisiin lisääntymisjokiin; Pielisjokeen, Ala-Koitajokeen ja Lieksanjokeen. Järvilohistrategian mukaan esimerkiksi Pielisjoelle tulisi istuttaa vuosittain noin 100 000 vaelluspoikasta, joista kuitenkin vain vähäinen määrä palaa takaisin jokialueelle yrittämään lisääntymistä.

Järvilohen luontaisen elinkierron kattavilla alueilla kannan hoidon turvaaminen on etusijalla kalastukseen nähden. Se edellyttää erityisesti alueellisesti ja ajallisesti toimivia kalastusjärjestelyjä, jotka suojaavat rasvaevällisiä järvilohia, mutta samalla sallivat rasvaeväleikattujen lohien kalastuksen.

Vuonna 2003 julkaistuun järvilohistrategiaan, vuonna 2011 julkaistuun Saimaan järvilohen hoito-ohjelmaan sekä vuonna 2021 julkaistavaan Saimaan järvilohen toimenpideohjelmaan 2021-2030 on kirjattu keskeiset perustiedot, joita noudattamalla voidaan Saimaan järvilohikannan olemassaolo turvata kalastettavana, alkuperäisenä kalalajina.

Saimaan järvilohen toimenpideohjelma 2021-2030

Saimaan järvilohen toimenpideohjelman (doria.fi) pitkän aikavälin tavoitteena on varmistaa Saimaan järvilohen säilyminen perinnöllisesti monimuotoisena ja elinvoimaisena (luonnollisesti uusiutuvana) kantana alkuperäisessä elinympäristössään.

Hoito-ohjelmaa on jatkettava niin kauan, että luontainen lisääntyminen ja elinkierto elpyvät siinä laajuudessa, että järvilohikannan luonnollinen uusiutuminen ja samalla perimän monimuotoisuuden säilyminen voidaan saavuttaa. Luontaista elinkiertoa tarvitaan tukemaan viljelyvaraista säilyttämistä sekä mahdollistamaan elinvoimaisten emokalastojen ja istukkaiden tuottamisen.

Järvilohikannan hoitoon tarvitaan kaikkia entisten kutujokien alueita. Jatkossa järvilohikannan hoitoa on suunniteltava ja toteutettava koordinoimalla ja yhteensovittamalla toimintaa samanaikaisesti Pielisjoki-Ala-Koitajoki-Saimaa- ja Lieksanjoki-Pielinen-alueilla.

Toimenpideohjelman tavoitteet ja toimenpiteet ovat:

1. Luontaisen elinkierron elvyttäminen ja elinympäristökunnostusten seuranta
2. Säilytysviljely ja istutukset
3. Risteytysten tarve ja merkitys järvilohikannan säilyttämisessä
4. Kestävän kalastuksen järjestäminen ja valvonta
5. Tutkimus ja seuranta

Saimaan järvilohen hoito-ohjelma

Saimaan järvilohen hoito-ohjelmassa (2011) (pdf) esitetään sen hetkinen tieto kannan tilasta ja päivitetään samalla järvilohistrategiassa vuonna 2003 julkaistut, kannan hoidon näkökulmasta tehdyt tärkeimmät toimenpide-ehdotukset.

Hoito-ohjelman visio on, että Saimaan järvilohen kaikki elinkierron vaiheet tukevat kannan elinvoimaisena säilymistä ja järvilohen kalastus on sopeutettu suojelun tavoitteisiin. Päämääränä on että Saimaan järvilohi säilyy perinnöllisesti monimuotoisena ja elinvoimaisena kantana alkuperäisessä elinympäristössään ja että Kattavien hoitotoimien ja kestävän kalastuksen ansiosta järvilohi muodostaa lukuisissa järvissä vahvan ja kalastettavan kannan.

Hoito-ohjelmassa on esitetty 34 seitsemään osakokonaisuuteen jaettua toimenpidettä, joista peräti 16 toimenpidettä koskee kalastuksen järjestämistä. Osa näistä on toteutunut kalastuslain ja -asetuksen uudistuessa vuodesta 2016 alkaen, osa silloisten kalastusalueiden ja nykyisin ELY-keskusten päätöksinä. Rajoitusten yhtenäistäminen koko järvilohen syönnösalueella on edelleen tavoitteena, ja tämä tulee ottaa huomioon Saimaan alueen kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmissa.

Järvilohistrategia

Vuonna 2003 julkaistiin Järvilohistrategia. Saimaan järvilohikannan säilymisen ja kestävän käytön turvaaminen (pdf).

Järvilohistrategiaan on kirjattu keskeiset perustiedot järvilohikannan nykytilasta ja kantaan vaikuttavista tekijöistä. Lisäksi järvilohistrategiassa kerrotaan keskeiset periaatteet ja toimintatavat, joita noudattamalla voidaan turvata Saimaan järvilohikannan olemassaolo, perinnöllisen monimuotoisuuden säilyminen ja elinvoimaisuus kalastettavana alkuperäisenä kalalajina. Strategia ottaa huomioon kansalliset ja kansainväliset vaatimukset sekä kannan uhanalaisuuteen johtaneet syyt ja vastuut. Pitkällä aikavälillä strategia luo pohjaa toimenpiteille, joiden avulla järvilohi voidaan palauttaa, mikäli olosuhteet sen mahdollisesti tulevaisuudessa sallivat, luonnonmukaisen elinkierron piiriin siten, että viljelyn ja istutusten osuutta voidaan vähentää tai jopa lopettaa.

Strategian lähtökohta on luonnonvarojen kestävän käytön periaatteiden mukainen. Toisaalta on pyritty siihen, että toimenpiteillä ei kohtuuttomasti vaikeuteta muuta kalastusta. Työryhmän käsityksen mukaan monet esitetyistä toimenpiteistä päinvastoin lisäävät petokalakannoista saatavaa tuottoa.

Strategian täytäntöönpano edellyttää kaikkien järvilohen luontaisen levinneisyysalueen kalastusoikeuden haltijoiden, kalatalouden organisaatioiden ja kalastuksen parissa toimivien tahojen tiivistä yhteistyötä ja vastuunkantoa. Strategiassa on myös kartoitettu järvilohen kannalta keskeiset tutkimus- ja seurantatavoitteet.

Järvilohistrategiassa esille tuotujen toimenpiteiden toteuttaminen riittää kannan säilyttämiseen tuleville sukupolville lajina ja hyvin suurella todennäköisyydellä myös kalastusta kestävänä kantana Saimaalla. Järvilohikannan säilyttämisen ja strategisen päämäärän saavuttamisen kannalta tärkeimmät kohdat on lueteltu alla.