Vetouistelu

Koukkujen määrää tulee vähentää uistimissa

Tyypilliset suomalaiset vaaput sisältävät kaksi tai jopa kolme kolmihaaraista koukkua. Useilla kolmihaarakoukuilla on pyritty varmistamaan kalan mahdollisimman hyvä tarttuminen vieheeseen. Tämä aiheuttaa kuitenkin ongelmia vapautettavien kalojen kanssa.

Vapaaksi jäävät koukut tarttuvat usein kalaan ulkopuolelta. Jos koukku vaurioittaa kalan silmiä tai kiduksia, on sen selviämisennuste huono.

Vapautusprosessi saattaa viedä liian kauan, jos kala on kiinni useasta koukusta. Jokainen vedestä pois vietetty hetki vähentää kalan selviämismahdollisuuksia vapautuksen jälkeen. Usean kolmihaarakoukun käytölle löytyy onneksi hyviä vaihtoehtoja.

Yksihaaraiset ja väkäsettömät koukut

Kolmihaaraisten koukkujen korvaaminen yksihaaraisilla nopeuttaa kalan vapauttamista huomattavasti. Vapaaksi jäävä yksihaarakoukku aiheuttaa kolmihaarakoukkuun verrattuna myös huomattavasti vähemmän vaurioita kalan silmille ja kiduksille.

Yksihaarakoukkuihin siirtyminen herkistyttää usein vaapun uintia. Yhden koukun käyttämisessä on muitakin hyötypuolia. Kun koukku kiinnitetään leikarilla tai viehelukolla vaapun alalenkkiin, ei kala pysty kampeamaan itseään irti vaapun reunaa vasten. Vaapun uintia on myös mahdollista säätää vaihtamalla koukun kiinnityspaikkaa.

Väkäsettömien koukkujen suurin etu on kalan erittäin nopea vapauttaminen. Koukkujen ei kuitenkaan tiedetä aiheuttavan merkitsevästi vähempää vahinkoa kaloille väkäsellisiin koukkuihin verrattuna.

Väkäsettömien koukkujen käyttö on suositeltavaa erityisesti kalastusmuodoissa, joissa kalastajalla on suora kontakti kalaan (mm. perho- ja jigikalastus).

Lue lisää

Lähteet

Valkonen N. & Laakkonen M. 2011. Näkökulmia järvilohen kestävään kalastukseen

Saaliskiintiöt

Rasvaevällinen taimen on rauhoitettu kokonaan sisävesissä leveyspiirin 64´00´ N eteläpuolella. Rauhoitus ei koske taimenta, joka on pyydetty pirosta tai lammesta, johon ei ole vaellusyhteyttä merestä tai järvestä. Rauhoitettu joessa ja purossa syyskuun 1 päivästä marraskuun 30 päivään (VNA 1360/2015, ns. kalastusasetus, 1 §).

Rasvaevällinen järvilohi on rauhoitettu kokonaan Vuoksen ja Hiitolanjoen vesistöissä. Rasvaevätön järvilohi on rauhoitettu kesäkuun 1 päivästä elokuun 31 päivään keskeisellä vaellusreitillä Vuoksen vesistössä. Järvilohi on rauhoitettu joessa ja purossa elokuun 1 päivästä marraskuun 30 päivään (VNA 1360/2015, ns. kalastusasetus, 1 §).

Vapaa-ajan kalastuksessa Vuoksen vesistöalueella on sallittua enintään yhden rasvaeväleikatun järvilohen saaliiksi ottaminen kalastaa ja vuorokautta kohti (VNA 1360/2015, ns. kalastusasetus, 4 §).

Saaliskiintiöt ovat hyvä keino säädellä otettavien lohikalojen määrää. Kiintiöiden asettaminen auttaa jakamaan saaliin tasaisemmin kalastajien kesken ja kalastuskauden aikana turvaamaan lohikalakantojen säilyvyyttä ja kalastuksen jatkuvuutta. Taimenelle saaliskiintiö voidaan asettaa esimerkiksi lupaehtona tai laajemmin ELY-keskuksen päätöksellä koskemaan kalastusta myös yleiskalastusoikeuksien (viehekalastus ikään tai kalastonhoitomaksuun perustuen) nojalla.

Lisäksi kalastus kohojen avulla pinnan läheisyyteen tai väliveteen asetetulla kalatäkyisellä koukkupyydyksellä on kielletty järvilohen keskeisellä vaellusreitillä ja Kuolimossa (VNA 1360/2015, ns. kalastusasetus, 14 §).

Vapamääristä

Vapamääriä rajoittamalla voidaan välttää turhia alamittaisten tai rauhoitettujen kalojen kuolemia. Tämä tulee kysymykseen esimerkiksi silloin, jos uistelija osuu istukasparveen ja useita kaloja tarttuu samaan aikaan vieheisiin. Vapauttaminen voi viivästyä tällaisessa tilanteessa.

Järvilohen hoito-ohjelmassa on esitetty 8-10 vavan rajoitusta venettä kohden.

Vapoja ja vaappu

Ohjeita kalan vapauttamiseen

Kala väsytetään mahdollisimman nopeasti, mutta repimättä.
Kala pyritään vapauttamaan pihdeillä vedenrajassa veneen ulkopuolella.
Jos vapautus ei onnistu veneen ulkopuolella, voi kalan nostaa tuoreella vedellä täytettyyn vesiastiaan. Vesiastiassa koukun voi irrottaa rauhassa pihdeillä. Kalaa ei tulisi pitää poissa vedestä montaa sekuntia.
Kalan käsittelyä tulee välttää. Jos kalaan joutuu koskemaan, on kädet ensin kasteltava tai käytettävä märkiä käsineitä. Kaloja ei tule roikottaa pyrstöstä tai päästä, sillä tämä saattaa aiheuttaa sisäelinvaurioita tai venyttää kalan selkärankaa.
Mitä vähemmän vieheessä on koukkuja, sitä helpompi kala on usein vapauttaa. Erityisesti vaapuissa on usein turhan monta koukkua.
Solmuton ja kumipintainen havas vahingoittaa kalan limapintaa vähemmän kuin perinteinen solmullinen havas. Uistinten koukut eivät myöskään tartu helposti kumipintaiseen havakseen.
Täkyraksin koukun irrottaminen syvältä kalan nielusta voi johtaa voimakkaaseen verenvuotoon ja kalan kuolemaan. Siima kannattaakin katkaista ja jättää koukku kalan nieluun. Kala pystyy usein hankkiutumaan koukusta eroon. Ruostumattomasta teräksestä valmistettujen tai kultapintaisten koukkujen käyttöä tulee välttää, sillä ne hajoavat kalan suussa hitaammin.
Vapautettavien kalojen kuvaamista on syytä välttää. Jos vapautettavasta kalasta on tarkoitus kuitenkin ottaa kuva, on oltava valmiina ajoissa. Kalaa pidetään vaakatasossa ja kuva otetaan nopeasti minimoiden aika, jonka kala on poissa vedestä.
Jos vapautettava kala halutaan punnita, on parasta käyttää kalan punnitsemiseen tarkoitettua punnituspussia. Kalan voi punnita myös haavissa, jonka havas on valmistettu kumipintaisesta ja solmuttomasta materiaalista. Punnitus tulee suorittaa mahdollisimman nopeasti.
Kala lasketaan takaisin veteen varovaisesti. Uupunut kala saattaa tarvita elvytystä ennen vapauttamista. Kala elvytetään pitämällä sitä virtaa vasten tai heiluttelemalla sitä edestakaisin vedessä, jotta vettä virtaa kidusten läpi. Kun kala on valmis itse uimaan, sen voi vapauttaa.

Lue lisää

Lähteet

Valkonen N. & Laakkonen M. 2011. Näkökulmia järvilohen kestävään kalastukseen

Uppdaterad: 26.10.2021