Turvetuotantoalueet uuteen maankäyttöön
Sanastoa
Ennallistaminen suoksi Ennallistamisen tavoitteena on palauttaa turvetuotannosta poistuneelle alueelle sellaiset olot, että suokasvillisuus ja turpeen muodostuminen palautuvat lähelle luonnontilaa. Tämä edellyttää, että pohjaveden pinta alueella on riittävän korkealla läpi vuoden. Kts. soistaminen.
Hapan sulfaattimaa Happamia sulfaattimaita on Suomen rannikkoalueilla ja sisämaan mustaliuskealueilla. Päästessään ilman kanssa tekemisiin happamissa sulfaattimaissa alkaa muodostumaan rikkihappoa, joka alentaa maaperän pH:ta ja happamoittaa alueen vesiä. Käytetään myös termejä alunamaa, sulfidisavi, sulfaattimaa, sulfidimaa, hasumaa, pikileerimaa ja suolamaa.
Hienojakoinen maalaji Kivennäismaassa vallitsevana lajitteena on hieno hieta tai sitä hienompi aines, kuten hiesu tai savi.
Hiilidioksidiekvivalentti Kasvihuonekaasupäästöjen yhteismitta, jonka avulla voidaan laskea yhteen eri kasvihuonekaasujen päästöjen vaikutus kasvihuoneilmiön voimistumiseen. CO2-ekv.
Jatkokäyttö Turpeennoston päättymisen jälkeen alueen seuraava maankäyttö. Aiemmin käytetty termiä ”jälkikäyttö”.
Jälkihoito Jälkihoidolla tarkoitetaan töitä ja toimenpiteitä siirryttäessä turvetuotannosta toiminnan lopettamiseen. Jälkihoidossa toiminnanharjoittaja siistii alueen, poistaa tarpeettomat rakenteet ja laatii selvityksen alueen tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista.
Jäännösturve Turvetuotannon päättymisen jälkeen alueelle jäänyt turvekerros.
Karkeajakoinen maalaji Kivennäismaassa vallitsevana lajitteena on karkea hieta tai sitä karkeampi aines, kuten hiekka tai sora.
Kasvittuminen Suonpohjalle luontaisesti muodostuvan kasvipeitteen myötä suonpohja kasvittuu. Kasvittumista on suositeltavaa edistää tuhkalannoituksella.
Kasvittaminen Kasvittamisessa kylvetään suonpohjalle jatkokäyttömuotoa tukeva kylvöseos. Ennen kylvöä on suositeltavaa tuhkalannoittaa suonpohja.
Kosteikko
Ilmastokosteikko Alueen vedenpinta nostetaan vähintään maanpinnan tasolle ja saadaan muodostumaan kosteikko, jonka tavoitteena on tuottaa ilmasto-, vesistö- ja biodiversiteettihyötyjä.
Lintukosteikko Kosteikko, joka perustetaan vahvistamaan alueella pesivää vesi- ja kahlaajalintukantaa ja joka toimii lintujen levähdys- ja sulkimisalueena. Hyvä lintukosteikko on matala ja kasvillisuudeltaan monipuolinen alue, jossa avovesialueet ja maapenkereet vuorottelevat.
Kosteikkoviljely Viljelykasvina on kosteissa olosuhteissa viihtyvä laji, jonka sato myös korjataan. Vedenpintaa säädellään padoilla tai säätökaivoilla.
Lyhytkiertokasvatus Nopeakasvuisia, vesoista uudistuvia lehtipuulajeja, joita kasvatetaan lyhyellä kiertoajalla. Lyhytkiertokasvatukseen soveltuvat pajut, hieskoivu, harmaaleppä ja tervaleppä.
Lyhytkiertopuulaji (ks. lyhytkiertokasvatus)
Metsitys Metsän perustaminen ennestään puuttomalle alueelle. Metsitys tehdään istuttamalla taimia, kylvämällä puiden siemeniä tai hyödyntämällä olemassa olevaa siementävää reunapuustoa. Alueen pitää soveltua puuston kasvatukseen.
Nurmiviljely Nurmikasvien viljely säilörehun tai kuivan heinän tuottamiseksi tai laiduntamista varten.
Ohutturpeinen Jäännösturpeen paksuus on enintään 20-30 cm.
Paksuturpeinen Jäännösturpeen paksuus on yli 30-40 cm.
Pohjamaa Turvekerroksen alla sijaitseva kivennäismaa.
Poron ravintokasvit Entisellä turvetuotantoalueella voidaan kasvattaa poroa varten tupasvillaa, järvikortetta ja raatetta sekä erilaisia laidunkasveja, kuten timotei, Englanninraiheinä, sikuri ja apilat.
Rahkasammalen kasvatus ja korjuu Rahkasammalta kasvatetaan kosteikkoviljelyn menetelmillä. Rahkasammal kerätään enintään 30 cm paksuisena kerroksena. Keruu toistetaan määrävuosien jälkeen, kun alueelle on kasvanut riittävästi rahkasammalta.
Soistaminen Suonpohjan soistamisen tarkoituksena on palauttaa turvetuotannosta poistuneelle alueelle sellaiset olot, joissa suokasvillisuus ja turpeen kertyminen palautuvat. Tärkeintä on tällöin luoda suokasvillisuudelle sopiva, läpi vuoden riittävän korkeana pysyvä pohjavedenpinnan taso. Kts. Ennallistaminen suoksi.
Suonpohja Alueelle turpeen noston päättymisen jälkeen jäänyt kasvipeitteetön ala, joka sisältää paksuudeltaan vaihtelevan turvekerroksen ja turpeen alla olevan kivennäismaan eli pohjamaan.
Turvetuotantoalue Kuivatettu suo, jossa tuotetaan turvetta erilaisiin käyttötarkoituksiin. Turvetuotannon työvaiheita ovat nosto, kuivatus, varastointi ja kuljetus.
Vettäminen Pohjaveden pintaa nostetaan lähelle maanpintaa esimerkiksi patojen ja maansiirtojen avulla. Tavoitteena on suokasvillisuudelle ja turpeen muodostumiselle suotuisat olot. Kts. ennallistaminen suoksi.
Uppdaterad: 27.11.2023