Miljö
Information om miljöns uppgifter och tjänster
- Handledning av områdesanvändning och byggande
- Understöd för avstående från oljeuppvärmning i bostadsbyggnader
- Understöd för avstående från gasuppvärmning i bostadsbyggnader
- Vård av kulturmiljön
- Naturvård
- Ansökan om understöd för att främja hanteringen av arter som ingår i förteckningen över invasiva främmande arter
- Ersättning för skador och för att förebygga skador orsakade av fridlysta djur
- Kommun- och Organisation-Helmi
- Stöd för iståndsättning och vård av vårdbiotoper enligt naturvårdslagen
- Utnyttjande och skötsel av vattenresurserna
- Prövningsbaserade statsunderstöd för vattendrags- och fiskerihushållningsprojekt
- Ansökan om understöd för hållbar vattenhushållning inom jord- och skogsbruket
- Miljövård
- Miljökonsekvensbedömning
- Förorenad mark eller förorenat grundvatten
- Anmälningar enligt miljöskyddslagen
- Anmälan om miljöskada
- Miljösäkerhet inom gruvverksamhet
- Övervakning
- Uppföljning av miljöns tillstånd
- Miljömedvetenhet och miljöfostran
- Finansiering och understöd - Ansvarsområdet för miljö
- Kundservice för miljöfrågor
Sök understöd eller bidrag
- test Ersättning för skador förorsakade av fridlysta arter
- test Understöd för att frångå oljeuppvärmning
- test Understöd för att avstå från naturgasuppvärmning i en bostadsbyggnad
Ympäristönsuojelun tietojärjestelmän valvontaosa, YLVA
Uutisia -Ympäristö
Näin ennallistetaan suota ja rakennetaan kosteikkoja Kovesjoen vesistöalueella − kunnostustyöt täydessä vauhdissa
Suon ennallistaminen ja kosteikot suojelevat edelleen lähialueen vesistöjä. Kovesjoen pilottihankkeen kunnostuksista kerätään samalla arvokasta tietoa toimien vaikutuksista.
Kaivinkone puskee Parkanon Paimenkivennevalla määrätietoisesti eteenpäin tukkien kauan aikaa sitten ojitettuja ojia. Koneen kuskina on maarakennusurakoitsija kihniöläinen Jari Perälä, jolle suo työympäristönä on varsin tuttu monista vastaavanlaisista kunnostustöistä.
Käynnissä on suon ennallistamistyö, jonka tarkoituksena on tavoitella luonnonmukaista tilannetta, jossa suo toimii luontaisena vesien puhdistajana ja virtauksien tasoittajana. Hankkeessa suolta tulevat vedet ohjataan rakennettavaan kosteikkoon, tämän ennakoidaan entisestään puhdistavan vesiä. Suolta vedet päätyvät lopulta etelämpänä sijaitsevaan Kovesjokeen, jonka elinvoimainen taimenkanta hyötyy tehtävistä toimista.
Metsistä ja soilta vesistöihin voi karata ylimääräisiä ravinteita, kiintoainetta ja orgaanista ainetta, jota kutsutaan myös humukseksi. Nämä aiheuttavat vesistöissä rehevöitymistä ja vesien tummumista. Meneillään olevat vesiensuojelu ja -hallintatoimet suojelevat Kovesjärveä ja Kovesjokea sekä niiden ympäristöä.
Maanrakennusurakoitsija Jari Perälä Paimenkivennevan ennallistamistöissä. Kuva: Timo Niemelä.
Paimenkivennevan pohjoispuolen vedet virtaavat Kovesjärveen, jonka yhden laskuojan varteen rakentuu kesän aikana myös kosteikko. Alueella on nykytilassa ojitettua metsämaata, sen tilalle rakentuu tämä vesiensuojelurakenne. Näiden vesiensuojelua edistävien rakenteiden, kosteikkojen ja suon ennallistamisen vaikutuksista vedenlaatuun ja virtaamiin saadaan myöhemmin tärkeää tietoa, kun Suomen ympäristökeskus (SYKE) tulee tekemään mittauksia alueen vesistä.
Pilotissa kerätään tärkeää tietoa toimista
Ennen tätä kaikkea työ on edellyttänyt tarkkaa suunnittelua ja lukuisia keskusteluita maanomistajien kanssa. KVVY Tutkimus Oy:n suunnittelija Timo Niemelä tuntee rakennettavat kohteet kuin omat taskunsa. Hänen käsialaansa ovat kohteiden suunnitelmat ja maanomistajayhteistyö. Tämän lisäksi Niemelä toimii myös rakennusurakan työmaavalvojana.
− Suunnittelu- ja toteutustyö on eräänlaista palapelin kokoamista. Siinä tulee huomioida maaston ominaisuudet ja olosuhteet sekä vesiensuojelun tarpeet maanomistajien näkemyksiä unohtamatta, toteaa Niemelä tehdystä työstä.
Ennen rakentamisvaihetta puustoa poistettiin tarvittavilta osin ja viime talvi olikin siihen kunnon pakkastalvena erittäin suosiollinen. Työssä kerätään hyviä ja toimivia käytänteitä, jotka edistävät kunnostustoimien toteuttamista. Myös niitä asioita tuodaan näkyväksi, jotka voivat toimia hidasteina tai jopa esteinä toimien toteuttamiselle. Esimerkiksi lauha talvi olisi voinut estää metsäkoneiden kulun suoalueelle ja siten ikävästi viivästyttänyt hanketta.
Hankkeen toteuttajan edustaja ylitarkastaja Anne Mäkynen Pirkanmaan ELY-keskuksesta toteaa tyytyväisenä:
− Onneksi luonto on ollut puolellamme ja pääsimme aikataulussa toteuttamaan hakkuut ja aloittamaan rakennustyöt. Hankkeessa saadut kokemukset kootaan lopuksi julkaistavaksi raportiksi, joka toivottavasti helpottaa vastaavien töiden suunnittelijoita ja toteuttajia. Kaikkien ei tarvitse kompastua samoihin kuoppiin.
Puun korjuuta Paimenkivennevalla talvella 2024. Kuva: Timo Niemelä.
Työ on osa Ympäristöministeriön rahoittamaa maa- ja metsätalouden vesienhallinnan kehittämispilottia, jossa Kovesjoen valuma-alueen lisäksi on mukana kolme muuta kohdetta eri puolelta Suomea. Jokaisella pilotilla on hieman eri kehittämistehtävät ja toimintaympäristö, joka voi olla rakennetusta ympäristöstä maa- ja metsätalousympäristöön.
Pilotteja toteuttavat sijaintialueiden ELY-keskukset sekä ohjaavat maa- ja metsätalouden vesienhallinnan erikoistumistehtävään nimetyt ELY-keskukset. Pirkanmaan ELY-keskuksen toteuttaman Kovesjoen hankkeen on määrä päättyä vuoden 2024 lopussa.
Tutustu kohteisiin!
Järjestämme erityisesti urakoitsijoille suunnatun esittelytilaisuuden 14.8. pilotin kohteista. Katso lisätietoa tilaisuudesta tästä linkistä.
Maastoretki maanomistajille ja muille aiheesta kiinnostuneille järjestetään 19.9. yhteistyössä Suomen metsäkeskuksen kanssa. Ilmoittautuminen avataan elokuun puolessa välin, joten kannattaa seurata metsäkeskuksen koulutukset ja tapahtumat -sivua: https://lyyti.fi/e/metsakeskus/koulutukset-ja-tapahtumat
Yhteystiedot:
- Pirkanmaan ELY-keskus: Ylitarkastaja Anne Mäkynen, [email protected], p. 029 5036352
- KVVY Tutkimus Oy, suunnittelupalvelut johtaja Janne Pulkka, [email protected], p. 050 553 9554
Lue myös:
Kovesjoen vesistöalueella kunnostukset suunnitelmista toteutukseen
- Publiceringsdatum
- 2024-06-17
Kundservice för miljöfrågor
0295 020 901 mån.–fre.
kl. 9–15 (lna/mta.)
[email protected]
(Bilagor max. 35 Mt)
Vindkraftsrådgivning
Experthjälp och råd till kommuner, landskapsförbund, NTM-centraler, verksamhetsutövare och medborgare 0295 023 044
Läs mer om rådgivingenTillståndsrådgivning för förnybar energi
Tillståndsrådgivning för de som
planerar produktion av
förnybar energi
0295 020 920
tisdagar och onsdagar
klockan 9.00 - 12.00
Läs mer om rådgivingen