Miljö
Information om miljöns uppgifter och tjänster
- Handledning av områdesanvändning och byggande
- Understöd för avstående från oljeuppvärmning i bostadsbyggnader
- Understöd för avstående från gasuppvärmning i bostadsbyggnader
- Understöd från programmet Finland i rörelse för restaurering och utveckling av kommunernas närrekreationsområden
- Vård av kulturmiljön
- Naturvård
- Ansökan om understöd för att främja hanteringen av arter som ingår i förteckningen över invasiva främmande arter
- Ersättning för skador och för att förebygga skador orsakade av fridlysta djur
- Kommun- och Organisation-Helmi
- Stöd för iståndsättning och vård av vårdbiotoper enligt naturvårdslagen
- Luonnonsuojelulain tuki puustoisten elinympäristöjen ennallistamiseen, kunnostukseen ja hoitoon
- Utnyttjande och skötsel av vattenresurserna
- Prövningsbaserade statsunderstöd för vattendrags- och fiskerihushållningsprojekt
- Ansökan om understöd för hållbar vattenhushållning inom jord- och skogsbruket
- Miljövård
- Miljökonsekvensbedömning
- Förorenad mark eller förorenat grundvatten
- Anmälningar enligt miljöskyddslagen
- Anmälan om miljöskada
- Miljösäkerhet inom gruvverksamhet
- Övervakning
- Uppföljning av miljöns tillstånd
- Miljömedvetenhet och miljöfostran
- Finansiering och understöd - Ansvarsområdet för miljö
- Kundservice för miljöfrågor
Sök understöd eller bidrag
- test Ersättning för skador förorsakade av fridlysta arter
- test Understöd för att frångå oljeuppvärmning
- test Understöd för att avstå från naturgasuppvärmning i en bostadsbyggnad
Ympäristönsuojelun tietojärjestelmän valvontaosa, YLVA
Uutisia -Ympäristö
Odotettu rapukausi käynnistyy
Ravustuskausi käynnistyy jälleen heinäkuun 21. päivä kello 12 ja jatkuu lokakuun viimeiseen päivään. Ravustus ja ravuilla herkuttelu on monelle yksi kesän kohokohdista. Kesän rapusaaliista odotetaan lämpimän alkukesän perusteella hyvää.
Ravustus on hauskaa yhdessä tekemistä kavereiden tai perheen kanssa. Ravustaessa voi samalla nauttia kotimaan luonnosta ja herkutella lähijärvien antimilla – lisäksi voi vieläpä syödä haitallista vieraslajia täplärapua vähemmäksi. Etenkin ilta ja yö ovat parasta ravustusaikaa, mutta saksiniekka kävelee mertaan päivisinkin. Perheen pikkuväelle hämärän ajan ravustus on unohtumaton kokemus.
Ravustaja voi saada saaliiksi sekä kotimaista jokirapua että pohjoisamerikkalaista alkuperää olevaa haitalliseksi vieraslajiksi luokiteltua täplärapua. Alkukauden saaliiseen vaikuttaa veden lämpötila. Mikäli alkukesä on ollut lämmin, ravut ovat ehtineet vaihtaa kuorensa, poikaset ovat kuoriutuneet ja ravut ovat hyvin liikkeellä heti kauden alussa. Viileän alkukesän sattuessa rapujen kuorenvaihto voi olla vielä kesken, naaraat voivat kantaa mätiä tai poikasia ja ravut eivät siten ole vielä kunnolla liikkeellä. Täpläravulle asiantuntijat uskaltavat ennustaa Etelä- ja Keski-Suomeen hyvää saalista, kun on ollut useita lämpimiä vuosia ja alamittaista porukkaa on jäänyt runsain mitoin kasvamaan.
Maamme vuotuinen rapusaalis on viime vuosina ollut Luonnonvarakeskuksen mukaan noin 3,5 miljoonaa yksilöä, joista alle 10 % oli jokirapuja. Pääosan rapusaaliista saavat vapaa-ajan kalastajat, kaupallisen ravustuksen osuus ollut noin neljännes. Tuottoisimmat täplärapuvedet sijaitsevat Hämeessä, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Jokirapusaalis painottuu Itä- ja Keski-Suomeen.
Ravustusluvat ja mertojen merkinnät kuntoon
Ravustukseen tarvitaan aina vesialueen omistajan lupa ja 18–69-vuotiailla tulee lisäksi olla kalastonhoitomaksu maksettuna. Kalastonhoitomaksusta ovat vapautettuja myös ne, jotka ovat ehtineet täyttää 65 vuotta 31.12.2023 mennessä. Ravustukseen käytettävät merrat tulee merkitä kohoilla, jotka yltävät vähintään viisi senttimetriä veden pinnan yläpuolelle. Lisäksi merroissa tulee olla ravustajan nimi ja yhteystiedot sekä pyydysmerkki, jos vesialueen omistaja niin edellyttää. Laittomasta jokiravun pyynnistä ravustajalle voidaan määrätä maksettavaksi jokiravun suojeluarvo 50 euroa jokaista pyydettyä jokirapua kohden.
Täpläravun istuttaminen on laissa kielletty
Rapurutto ja täpläravun leviäminen ovat suurin uhka erittäin uhanalaiselle jokiravulle. Jokainen ravustaja voi toimillaan ehkäistä rapuruton leviämistä desinfioimalla, kuivaamalla tai pakastamalla kaikki rapujen pyynnissä käytettävät välineet ennen niiden siirtämistä vesistön eri osien välillä tai toiseen vesistöön. Syötit tulisi pyytää samasta vesistöstä, jossa aiotaan ravustaa. Mikäli syötit ovat muualta, tulee niitä pakastaa kolme vuorokautta ennen käyttöä. Kaikkein järkevintä olisi käyttää jokaisessa vesistössä omia rapumertoja.
Täplärapu on haitallinen vieraslaji koko EU:n alueella. Täpläravulle on laadittu hallintasuunnitelma, jonka perusteella täplärapukantojen hyödyntämistä ja kauppaa voidaan jatkaa, mutta niitä ei enää saa viljellä tai istuttaa luonnonvesiin, eikä niitä ei saa missään tilanteessa lyhytaikaisestikaan sumputtaa pyyntialueensa ulkopuolella. Lisäksi on hyvä muistaa, että myös jokirapujen istuttaminen vaatii aina luvan.
Lue lisää
Odotettu rapukausi käynnistyy, ELY-keskuksen tiedote 17.7.2024 (sttinfo.fi)
- Publiceringsdatum
- 2024-07-17
Kundservice för miljöfrågor
0295 020 901 mån.–fre.
kl. 9–16 (lna/mta.)
[email protected]
(Bilagor max. 35 Mt)
Vindkraftsrådgivning
Experthjälp och råd till kommuner, landskapsförbund, NTM-centraler, verksamhetsutövare och medborgare 0295 023 044
Läs mer om rådgivingenTillståndsrådgivning för förnybar energi
Tillståndsrådgivning för de som
planerar produktion av
förnybar energi
0295 020 920
tisdagar och onsdagar
klockan 9.00 - 12.00
Läs mer om rådgivingen